Duarit

Duarit tai Duaarit (engl. Duars[1], Dooars[1] tai Dwars[1]) ovat kukkuloita ja tulvatasankoja Himalajan itäosan juurella. Osa alueesta kuuluu Intiaan, osa Bhutaniin.

Teeviljelmä Duareilla, taustalla Himalajan vuoristoa.

Sankoshjoki jakaa kukkulat kahteen osaan: itäosaa kutsutaan Assamin Duareiksi, länsiosaa Länsi-Bengalin Duareiksi. Duarit ovat oikeastaan itäinen osa alavaa Himalajan eteläpuolista Teraita ja sama maastotyyppi jatkuu Nepalin puolella.[1]

Duarien nimi tarkoittaa ovea tai porttia. Se on kulkuväylä Bhutanista Koillis-Intiaan.[1] Alueella on monia kansallispuistoja ja suojelualueita. Siellä elää gaureja, norsuja ja leopardeja.[2]

Bhutan ja Brittiläinen Intia kävivät Bengalin Duareiden hallinnasta Duar-sodan vuosina 1864–1865. Sota kesti viisi kuukautta ja päättyi Bhutanin häviöön.[3]

Duarien laajudeksi mainitaan 8 800 neliökilometriä.[1] Läntiset Duarit on merkittävä teentuotantoalue.[1] Länsi-Bengalin Duarien keskeisimmät kaupungit ovat Siliguri, Jalpaiguri ja Darjeeling.[4] Näistä viimeksi mainittu on rekisteröity muista Duareista erilliseksi teentuotantoalueeksi.[5]