Drum and bass
Drum and bass (kirjoitetaan myös drum’n’bass, drum & bass sekä lyhennettynä D&B, DnB tai D’n’B) on elektronisen musiikin tyylilaji, jonka on tyypillisiä piirteitä ovat korkea tempo (160–180 BPM), intensiiviset bassokuviot, samplet ja syntetisaattoreiden käyttö. Drum and bass kehittyi 1990-luvulla Brittein saarten jungle-genrestä. Ensimmäisiä genren artisteja olivat muun muassa Goldie ja DJ General Levy, ja tunnetuimpiin genren artisteihin kuuluu muun muassa Pendulum.
| Drum’n’bass | |
|---|---|
| Alkuperä | jungle, breakbeat hardcore, hip hop, darkcore, dub, dancehall, raggamuffin, tekno |
| Alkuperämaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kehittymisen ajankohta |
1990-luku |
| Tyypillisiä soittimia |
syntetisaattori, rumpukone, sekvensseri, kosketinsoitin, sampleri, tietokone, DAW |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia |
Suuntaukset: darkstep, drumfunk, hardstep, jump-up, liquid drum’n’bass, minimal drum’n’bass, neurofunk, techstep Fuusiogenret: dancestep, drumstep, jazzstep Kehittyneet tyylilajit: chillstep, dubstep |
Drum and bassille on tyypillistä korkea tempo (160–180 BPM). Varsinkinkin atmosfäärisessä drum and bassissa rytmin nopeus voi olla kaksinkertainen kappaleen melodisiin elementteihin verrattuna. Valtavirta-artistien tuotosten nopeus on keskimääräisesti noussut tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Nykyään monet uudemmat artistit ovat alkaneet tuottaa kappaleita, jotka ovat lähempänä alkuaikojen nopeuksia. Tästä esimerkkinä on muun muassa verrattain uusi tyylisuunta dubstep, jonka nopeus on keskimäärin 140:n BPM:n alueella.
Jungle-musiikki, alkuperät
Drum and bass kehittyi Englannissa 1990-luvulla jungle-musiikin alatyyppinä. Se on yksi rytmisesti monimutkaisimmista tanssimusiikin muodoista, ja sisältää nopeatahtisia polyrytmejä ja rikkobiittejä (engl. breakbeat). Usein se on kokonaan instrumentaalista, jolloin musiikki koostuu vain nopeista rumpukoneista ja matalasta bassosta. Junglessa on enemmän reggae-, dub- ja rhythm and blues -vaikutteita kuin yleensä hardcoressa – siksi jotkin kriitikot väittivät, että musiikki oli mustien teknomuusikoiden ääni. Tanssimusiikin genreille tyypillisesti jungle on pääasiassa ”12-tuumainen” genre, joka on tehty pienelle ja omistautuneelle yleisölle, vaikka Goldie ja hänen vuoden 1995 esikoisalbuminsa Timeless ennustivat yleisempää viehätystä musiikkia kohtaan. Myös 4 Heron Two Pages -albumi keräsi jonkin verran valtavirran suosiota.
Roni Size voitti vuonna 1997 Mercury Music Prizen tuplalevyllään New Forms.
Tuhannet artistit alkoivat sekoittaa rikkobiittejä ja vaikutteita muun muassa jazzista, elokuvamusiikista, ambientista ja trip-hopista. Näin on saatu syntymään monia drum and bassin alagenrejä, kuten jazzahtava liquid funk, scifi-elokuvista vaikutteita saanut synkkä neurofunk, vanhan ajan darkcore-junglesta kehittynyt darkstep sekä trip-hopista ja ambientista vaikutteensa ottanut atmosfäärinen drum and bass (atmospheric drum and bass), jossa on hyvin kevyt ja leijuva äänimaisema. Edellä mainituista genreistä suomalaisia esimerkkejä ovat muun muassa Jontey (liquid funk), Taajuus (darkstep) sekä kansainvälisestikin mainetta saaneet Fanu (jungle), Muffler (drum and bass), Physics (drum and bass) Contour (liquid funk), L.A.O.S (drum and bass / jungle / powerpop), Kaleb (drum and bass) ja Resound (drum and bass). Elektronisen musiikin genrejen tapaan drum and bassilla on useita alagenrejä, joista suurimman osan rajat ovat häilyviä. Monet drum and bass -kappaleet voivatkin sisältää elementtejä monista eri tyylisuunnista.
Suosio ja näkyvyys
Drum and bass on saanut suosiota etenkin internet-pohjaisissa musiikki- ja toistopalveluissa. YouTuben kaltaiset videopalvelut ja musiikkikeskeiset sosiaaliset verkostot kuten SoundCloud ovat muodostuneet tärkeiksi jakelu- ja mainoskanaviksi drum and bass -artisteille. Myös podcastit ja vapaaehtoisvoimin toimivat internet-radiokanavat ovat merkittäviä jakelutapoja.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Drum and bass Wikimedia Commonsissa