Miehittämätön ilma-alus
Miehittämätön ilma-alus (engl. unmanned aerial vehicle, UAV) on ilma-alus, jossa ei ole ihmislentäjää.
Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä drone tai drooni[1]. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.[2]
Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä drone saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.[2]
Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa.lähde?
Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina
Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi (engl. Target drone). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti radio-ohjauksella, mutta käytössä on myös itsenäisesti autopilotin avulla lentäviä malleja.lähde?
Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.lähde?
Dronen historia Suomessa
Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2 416 droneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3 073 dronea. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on dronen lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset. [3]
Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä droneja pääkaupunkiseudun ensihoidossa keväällä 2023. Euroopan komission rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. VTT arvioi, että miehitettyjä dronelentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.[4][5]
Avoin-luokan dronet Suomessa
- Pääartikkeli: Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa
Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät dronet. Droneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja dronet on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset droneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen dronen tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan dronella ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja dronen suurin sallittu nopeus on 19 m/s.
Lähteet
- Drone vai drooni? Kielikello. 3/2018. Viitattu 26.12.2019.
- Annika Martikainen: Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit 9/2020. 24.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (suomeksi)
- Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin www.iltalehti.fi. Viitattu 6.7.2019.
- Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2021.
- Ensihoito, Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena Helsingin Sanomat. 11.5.2021. Viitattu 21.9.2021.
Aiheesta muualla
- Huffington post: Drone lobbying companies
- IMINT imagery intelligence
- "Human Pilots: Who Needs 'Em?" – Wired
- AUVS International Aerial Robotics Competition (Arkistoitu – Internet Archive)
- UAVMarketSpace UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs.
- Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News
- Sata vuotta yksin taivaalla - Robottien sota ei ole uusi asia, Suomen Sotilas 6, 2010