Alfred Dreyfus

Alfred Dreyfus (9. lokakuuta 1859 – 12. heinäkuuta 1935) oli ranskanjuutalainen upseeri, joka tuli tunnetuksi niin sanotusta Dreyfusin tapauksesta. Dreyfus tuomittiin vuonna 1894 syyttömänä. Syytteessä hänen väitettiin paljastaneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Tuomio oli elinkautinen vankeus Kouroun kaupungin kohdalla olevalla Pirunsaarella. Dreyfus menetti myös sotilasarvonsa, mikä oli tuohon aikaan normaali tuomioon kuuluva lisärangaistus.^lähde?

Alfred Dreyfus

Dreyfusin asumus Pirunsaarella

Dreyfus oli rikkaan juutalaisen tekstiilinvalmistajan poika, joka lähti 1880-luvulla sotilasuralle. Hän oli ylentynyt vuonna 1889 kapteeniksi, ja hänet sijoitettiin myöhemmin Ranskan sotaministeriöön.[1]

Dreyfusia syytettiin 1894 sotilassalaisuuksien myymisestä saksalaisille. Hänet pidätettiin 15. lokakuuta, tuomittiin 22. joulukuuta elinkautiseen ja lähetettiin Pirunsaaren rangaistussiirtolaan Ranskan Guayanan edustalle.[1] Tuomiota pidätettiin alkujaan varsin oikeutettuna, ja kansa uskoi juutalaisen Dreyfusin syyllistyneen rikokseen. Antisemitistiset toimijat pitivät esillä Dreyfusin tapausta tyypillisenä juutalaisena epäuskollisuutena.[2]

Vuonna 1896 todisteet alkoivat Dreyfusin sijaan viitata Ferdinand Walsin Esterházyyn.[2] Everstiluutnantti Marie-Georges Picquart havaitsi, että Dreyfusin syylliseksi osoittanut kirje olikin kirjoitettu Esterházyn käsialalla. Dreyfus alkoikin saada pian tukijoita, kuten journalisti Joseph Reinachin, tulevan pääministerin Georges Clemenceaun ja senaattori Auguste Scheurer-Kestnerin.[1]

Esterházy ja majuri Hubert-Joseph Henry alkoivat vaikeuttaa tapauksen tutkimista, ja Esterházy keksi lisää todisteita ja alkoi levittää erilaisia huhuja. Esterhazy vapautettiin sotatuomioistuimessa syytteistä. Tämä herätti kirjailija Émile Zolan kirjoittamaan avoimen kirjeen otsikolla ”J’accuse”, joka julkaistiin 13. tammikuuta 1898 L’Aurore-lehden etusivulla. Zola syytti kirjeessä armeijaa Dreyfusin virheellisen tuomion peittelystä. Kirje levisi nopeasti, sillä lehteä oltiin iltaan mennessä myyty jo 200 000 kappaletta. Zola sai kirjeestä vuoden vankeustuomion herjauksesta.[1]

Hubert-Joseph Henry tunnusti 1898 väärentäneensä todisteita, mikä avasi mahdollisuuden uudelle oikeusjutulle. Dreyfus tuotiin vuonna 1899 takaisin Ranskaan, ja Rennesissä oikeusistuin piti häntä edelleen syyllisenä. Presidentti Émile Loubet kuitenkin armahti Dreyfusin.[1] Dreyfus vapautettiin kaikista syytteistä 12. heinäkuuta 1906[3] ja hänelle palautettiin entinen sotilasarvo. Hän palveli lyhyen aikaa armeijassa, ja hänet ylennettiin majuriksi ennen kuin hän siirtyi reserviin vuonna 1908. Ensimmäisen maailmansodan aikana Dreyfus kutsuttiin takaisin palvelukseen. Hän palveli aluksi tykistöosaston yleisesikunnassa ja sen jälkeen 168. divisioonan tykistövarikon komentajana. Dreyfus ylennettiin reservin everstiluutnantiksi syyskuussa 1918, ja hänelle myönnettiin kunnialegioonan upseeriristi. Sodan jälkeen hän vetäytyi julkisuudesta. Alfred Dreyfus kuoli 12. heinäkuuta 1935. Hänet on haudattu Pariisin Montparnassen hautausmaalle.[4][5]

Yhdysvaltalaiset näyttelijät Richard Dreyfuss ja Julia Louis-Dreyfus ovat kertoneet, että suvun perimätiedon mukaan he olisivat sukua Alfred Dreyfusille.[6] Väitettä ei ole kuitenkaan todistettu.^lähde?