Double First Class -ohjelma

Ohjelman tavoitteet kohdistettiin useaan ajankohtaan, joista ensimmäinen oli vuonna 2020. Tavoitteena oli nostaa joitain yliopistoja ja oppiaineita "kansainväliselle tasolle" siihen mennessä.[4] Tavoitteisiin liittyvästä käsittestä "kansainvälinen taso" ei Allenin (2019) mukaan ole yksikäsitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Määrittely riippuu myös käytetystä mittarista.[7] Tekemiensä haastettelujen perusteella Allen esittää, että C9-liigan yliopistoissa käsitteellä ymmärrettiin tyypillisesti sijoitusta kahdenkymmenen tai sadan parhaan joukkoon tunnetuimmissa maailmanlaajuissa yliopistorankingeissa. Muiden projekti 985:n yliopistojen edustajien näkemys tavoitejoukosta oli hieman laajempi, esimerkiksi sijoitus maailmanlistojen top-100 – top-200:een.[7]

Mikäli tarkastellaan C9-liigana tunnettujen yhdeksän arvostetun kiinalaisen yliopiston tason kehitystä vuosina 2015–2020, ja valitaan mittariksi kiinalainen, alkujaan nimenomaan kiinalaisten opetushallinnon ja poliittisten päättäjien avuksi kehitetty Shanghain yliopistoranking (ARWU), voidaan havaita kaikkien näiden kohdalla huomattavaa rankingsijoituksen nousua tarkastelujaksolla vuoteen 2020 mennessä. Kuusi C9-yliopistoa oli tällä mittarilla noussut maailman top-100:aan viimeistään vuonna 2020.[8][9][7]

Vuoteen 2030 mennessä Kiinan tavoitteena on, että kasvava joukko sen yliopistoja kuuluu maailman parhaimmistoon ja että maan osaaminen joillain tieteenaloilla olisi maailman parhaimpia. Yleisemmällä tasolla tavoitellaan yliopistokoulutuksen merkittävää vahvistumista. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan tavoitteena on kehittää maansa koulutusjärjestelmä maailmanluokkaan.[4][1]

Oman erityispiirteensä tavoiteasetteluun tuo, että Kiinassa yliopistokoulutus ei ainakaan periaatteessa ole erillään puoluejohdon poliittisesta agendasta. Syksyllä 2018 Kiinan opetusministeriö julkaisi Kiinan kommunistisen puolueen johdon (presidentti Xi Jinpingin) kannan, jonka mukaan Kiinassa edetään sosialistisen koulutuksen polkua "kiinalaisilla piirteillä". Kannan mukaan kommunistinen puolue johtaa kaikkea koulutukseen liittyviä aloitteita. Lisäksi Double First Class -yliopistoja vauhditetaan suuremmalla oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyöllä. Koulutusalan tulee avautua enemmän maailmalle kansainvälistä yhteistyötä ja maailmanlaajuista vaikutusta kannustaen. Kannan mukaan opetuksen parissa toimivien tulisi "seista yhtenäisenä Kiinan kommunistisen puolueen toveri Xin ympärillä sen ydinryhmänä" ja tavoitella edistystä "kiinalaisilla piirteillä" sävytetyllä sosialistisen koulutuksen polulla.[10]

Kiinassa tiedepolitiikka, jolla on pyritty maan kärkiyliopistojen kansainvälisen rankingsijoituksen kohottamiseen, on johtanut esimerkiksi vuosien 2001–2016 välillä siihen, että Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevistä, runsaasti viitatuista tutkijoista osa on kirjannut ensisijaiseksi työpaikakseen jonkun maan johtavista yliopistoista. Tästä syystä Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevien, maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla olevien tieteentekijöiden määrä on vähentynyt, ja yliopistoissa työskentelevien vastaavasti noussut.[11] Koska viitatuimpia tutkijoita tarkastellaan myös yliopistojen paremmuusarvioissa, menettelyllä on voitu vaikuttaa esimerkiksi ARWU-rankingin mukaiseen kiinalaisten kärkipään yliopistojen kansainväliseen paremmuusjärjestykseen.

Kartta Double First Class -ohjelman yliopistojen sijainnista (englanniksi). Kuvassa esitetyt maarajat ovat eräs näkemys asiasta, eivätkä tuo esille kiistanalaisia raja-alueita. Esimerkiksi Intian vastainen rajan linjaus voidaan esittää toisinkin.

Tavoitteisiin liittyen vuonna 2017 julkistettiin ensiluokkaiseksi nimetyt, tasoluokan A (36 yliopistoa) tai B (6 yliopistoa) yliopistot, joita kehitetään kansainväliselle tasolle, maailman parhaimmistoa kohti. Nämä on lueteltu alla olevassa taulukossa, ja ne kuuluivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2020 ARWU-yliopistorankingissa jo maailman 500:n kärkiyliopiston joukkoon.[2][3][4][5] On huomattava, että koska ARWU-ranking mittaa tutkimuksen tasoa erityisesti luonnontieteiden alalla, ei se ole sopivin mittari esimerkiksi humanistisia tieteitä, valtiotieteitä, oikeustieteitä, taloustieteitä tai taidealaa painottaville yliopistoille.

Ohjelman toisen osan muodostavat 95 muuta yliopistoja, jotka ainakin joissain oppiaineissa pyrkivät maailman kärkikastiin.[2] Kiina on nimennyt tähän joukkoon joukkoon esimerkiksi joitain maan urheilijoiden harjoittelua ja valmentautumista kotimaassa ja kansainvälisesti tukevia oppilaitoksia Pekingin talviolympialaisia silmällä pitäen. Suomessa esimerkiksi Lapin yliopisto ja Lapin AMK tekevät yhteistyötä Double First Class -ohjelmaan rajoitetulta alalta (tai aloilta) valitun kiinalaisyliopiston kanssa kiinalaisurheilijoiden kehittämiseksi talvilajeissa.[12][13]

Monet kiinalaisista yliopistoista, jotka tekevät yliopistoyhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa, kuuluvat tämän Double First Class -ohjelman piiriin. Suomesta esimerkiksi useita Aalto-yliopiston,[14][15] Helsingin,[16] Jyväskylän[17][18] ja Lapin yliopistojen[13][12] kiinalaisia yhteistyöyliopistoja on mukana Double First Class -kehitysohjelmassa. Osa näistä yhteistyöyliopistoista (kuten Pekingin yliopisto ja Fudan-yliopisto) kuuluu C9-liittoumaan.

• C9-liiga
• Institution of Eminence -ohjelma

• Holding of Annual International Forum on Higher Education 2019 (China Education Daily, 14.9.2019) (englanniksi) (moe.gov.cn)