Double Fantasy

John Lennon oli ollut kaikkien aikojen menestyneimmän yhtyeen The Beatlesin jäsen ennen soolouraansa. Hän oli muodostanut Beatles-aikoinaan yhden maailman arvostetuimmista laulunkirjoitus-pareista Paul McCartneyn kanssa ja noussut myös henkilökohtaisella tasolla yhdeksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista muusikoista kirjoitettuaan ja sävellettyään useat Beatlesin tunnetuimmista ja arvostetuimmista kappaleista. The Beatles menestyi loistavasti ensimmäisestä studioalbumistaan Please Please Me aina viimeiseen albumiinsa Let It Be asti, ja kaikki yhtyeen albumit nousivat listaykkösiksi niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin, joskin Yhdysvalloissa vasta vuoden 1964 albumista A Hard Day's Night lähtien. Yhtyeen sisällä oli kuitenkin kasvanut useita ristiriitoja sen jäsenten välille johtuen niin musiikillisista erimielisyyksistä kuin henkilökohtaisistakin seikoista, kuten Lennonin vaimon Yoko Onon jatkuvasta läsnäolosta. The Beatles hajosi vuonna 1970, ja kaikki sen jäsenet aloittivat soolouransa. Lennon oli soolouransa alettua hyvin tuottelias, ja hän julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa John Lennon/Plastic Ono Band jo samana vuonna, 1970. Tätä seurasi menestys-albumi Imagine ja hieman heikommin menestynyt Some Time in New York City. Lennon julkaisi vuosien 1973–1975 aikana vielä kolme albumia, Mind Games, Walls and Bridges ja Rock 'n' Roll. Pian Rock 'n' Roll -albumin jälkeen Lennon vetäytyi sivuun musiikista ja julkisuudesta viettääkseen aikaa perheensä parissa, sillä hänen vaimonsa Yoko Ono oli raskaana, ja Lennon tahtoi elää koti-isän elämää ja olla läsnä poikansa ensimmäisinä elinvuosina mahdollisimman paljon. 9. lokakuuta 1975 Yoko synnytti pariskunnan esikoisen, Seanin. Lennon omaksui koti-isän roolin, matkusteli ja eli onnellisena perheensä kanssa. Lennon oli päättänyt, että hän olisi koti-isänä, kunnes Sean täyttäisi viisi vuotta. Vuonna 1980 Lennon päätti palata julkisuuteen ja julkaista uuden albumin.

Ollessaan sivussa julkisuudesta Lennon ei kuitenkaan lopettanut laulujen tekemistä, vaan sävelsi ja kirjoitti useita kappaleita. Osasta Lennon äänitti myös demonauhoja, esimerkkinä Free as a Bird ja Real Love, jotka muut Beatlesin jäsenet myöhemmin Lennonin kuoleman jälkeen viimeistelivät ja jotka sittemmin julkaistiin The Beatles-kokoelmalla The Beatles Anthology. Lennonia inspiroi moniin Double Fantasyn kappaleisiin hänen perheensä. Kappaleen Dear Yoko hän kirjoitti vaimostaan ja kappaleen Beautiful Boy pojastaan. Kappaleeseen Watching the Wheels Lennonia inspiroi hetki, kun hän katseli poikansa kanssa kotitalonsa ikkunasta New Yorkin kaduilla ajavia autoja. Lennonin vaimo Yoko Ono puolestaan sanoi, että kappale (Just Like) Starting Over kertoo Lennonin aatoksista koota The Beatles jälleen yhteen, kymmenen vuotta yhtyeen hajoamisen jälkeen. Lennon oli jo ottanut asian tiimoilta yhteyttä entiseen Beatles-jäseneen George Harrisonin. Puolet albumin kappaleista puolestaan on Yoko Onon sävellyksiä.

Lennonin paluu musiikin pariin oli huomioitu laajasti julkisuudessa, ja sessiomuusikot ympäri Amerikkaa ja Eurooppaa halusivat soittaa Lennonin paluu-albumilla. Muusikoiden lisäksi myös useat levy-yhtiöt kilpailivat Lennonin paluu-albumin julkaisemisesta ja tuottamisesta. Lopulta Lennon valitsi albumin julkaisijaksi Geffen Recordsin, jonka kanssa Lennon teki levytyssopimuksen. Albumin tuotti Lennonin ja Onon ohella Jack Douglas ja se äänitettiin 7. elokuuta ja 22. syyskuuta 1980 välisenä aikana The Hit Factoryn studiolla New Yorkissa. Albumin parissa työskenteli yli neljäkymmentä studiomuusikkoa. Double Fantasyn sessioissa levytettiin myös kappaleita, jotka jäivät albumin ulkopuolelle. Osa näistä kappaleista julkaistiin vuonna 1984 Lennonin postuumisti julkaistulla albumilla, Milk and Honey. Vuonna 2000 julkaistulla Double Fantasyn uudelleenjulkaisulla esiintyi myös kaksi albumin sessioissa levytettyä kappaletta bonusraitoina.

Double Fantasyn kannessa Lennon ja Ono suutelevat mustavalkoisella pohjalla, ja albumin taka-kannessa he seisovat kotitalonsa Dakota Housen edustalla ja katselevat eteenpäin.

Double Fantasyn ensimmäinen single (Just Like) Starting Over julkaistiin 20. lokakuuta 1980, ja se nousi single-listojen ykköseksi useissa maissa, mukaan lukien Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Itse albumi julkaistiin 17. marraskuuta 1980, ja sen julkaisu sai runsaasti julkisuutta. Albumia myytiin runsaasti, ja se nousi listaykköseksi useissa maassa, jälleen myös Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä myös Australiassa, Itävallassa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Listakakkosena Double Fantasy oli Japanissa, Ranskassa ja Länsi-Saksassa. Listan kymmenen parhaan joukossa albumi oli myös ainakin Italiassa ja Hollannissa. Albumi sai myös runsaasti positiivisia arvioita, ja se sai erinomaiset arviot muun muassa musiikkijulkaisuilta Rolling Stonelta ja Allmusicilta. Albumi lasketaan usein 1980-luvun parhaisiin albumeihin (ainakin Lennonin tekemien kappaleiden osalta), ja se luetaan usein Lennonin tuotannon parhaisiin teoksiin.

Alle kuukausi Double Fantasyn julkaisun jälkeen Mark David Chapman lensi New Yorkiin murhatakseen John Lennonin. Joulukuun kahdeksannen päivän aamuna, kun Lennon ja Yoko Ono olivat lähdössä levytysstudioon, oli jokapäiväiseen tapaan heidän kotitalonsa ovella jälleen useita kymmeniä faneja kärkkymässä Lennonin nimikirjoitusta. Chapman oli heidän joukossaan, ja Lennon kirjoitti nimikirjoituksensa Chapmanin omistaman Double Fantasy -albumin kanteen. Lennon havaitsi tuolloin Chapmanissa jotain outoa ja kysyi: "Onko tässä todella kaikki, mitä haluat?", mihin Chapman vastasi myöntävästi. Chapman jäi odottamaan Lennonin paluuta levytysstudiolta, ja kun Lennonin limusiini saapui illalla noin kello 22.50, Chapman oli odottamassa hänen saapumistaan. Ensin Yoko käveli ohi, ja kun Lennon käveli porttikongissa majailleen Chapmanin ohi, hän katsoi murhaajaansa silmiin, jonka jälkeen jatkoi kävelyään kohti kotiaan. Samassa Chapman pudottautui polvilleen ja huusi Lennonin perään sanat: "Mr. Lennon". Kun Lennon kääntyi, Chapman alkoi ampua häntä kohti. Neljä Chapmanin ampumista laukauksista osui, kaksi Lennonin olkapäähän ja kaksi selkään. Poliisi saapui paikalle melko nopeasti, ensimmäinen partio otti Lennonin autonsa kyytiin ja kiidätti sairaalaan, toinen partio vangitsi Chapmanin. Lennon vietiin sairaalaan, jossa häntä yritettiin elvyttää turhaan. Lennon menetti verestään yli 80 % ja kuoli Roosevelt-sairaalassa 8. joulukuuta 1980.

Lennonin salamurha oli yksi 1980-luvun suurimmista uutisista, ja ihmiset olivat šokissa ympäri maailmaa uutisen johdosta. Ihmiset ostivat valtavasti Lennonin ja The Beatlesin albumeja hänen kuolemansa jälkeen, ja hänen kappaleitaan laulettiin ympäri vuorokauden hänen kotitalonsa edustalla. New Yorkissa osallistui 200 000 ihmistä Lennonin muistoksi järjestettyyn hiljaiseen hetkeen. Myös jo aiemmin hyvin menestyneen Double Fantasyn myynti kasvoi suuresti, ja albumi myi lopulta pelkästään Yhdysvalloissa triplaplatinaa. Lennonin kuoleman jälkeen Double Fantasylta julkaistiin kaksi singleä lisää, tammikuussa 1981, Woman (listaykkönen Isossa-Britanniassa, listakakkonen ja -ykkönen USA) ja Watching the Wheels (30. Iso-Britannia, 10. & 7. USA).

Double Fantasy sai osakseen suurta arvostusta, ja albumi sai myös runsaasti Grammy-ehdokkuuksia. On tosin myös esitetty, että Grammy-ehdokkuuksia ei välttämättä tullut pelkästään albumin takia, vaan mahdollisesti myös kunnianosoituksena Lennonille, hänen kuolemansa johdosta. Lennon sai Double Fantasysta kolme Grammy-ehdokkuutta, vuoden paras albumi (Double Fantasy), vuoden paras mieslaulaja (Lennon) ja vuoden paras laulu (”(Just Like) Starting Over”). Näistä kategorioista Double Fantasy voitti parhaan albumin Grammy-palkinnon. Grammy oli Lennonin soolo-uran ensimmäinen. Hieman myöhemmin Lennon sai myös elämäntyö-Grammyn.

• Elliott Minz: John Lennon (elämäkerta)