Dosso

Dosso on kaupunki, kunta sekä Dosson alueen ja departementin hallinnollinen keskus Nigerissä. Se sijaitsee Dosson alueen keskiosassa 140 kilometriä maan pääkaupungista Niameysta kaakkoon. Kunnassa on 89 132 asukasta (vuonna 2012, väestönlaskenta)[2].

Dosso
Ilmakuva kaupungista.
Ilmakuva kaupungista.

Dosso

Koordinaatit: 13°02′40″N, 3°11′41″E
Valtio Niger
Alue Dosson alue
Departementti Dosson departementti
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 541 km²
Korkeus 228[1] m
Väkiluku (2012) 89 132
Aikavyöhyke UTC+1











Dosson oikeustalo.
Tavallinen asuinkatu Dossossa.

Maantiede ja ilmasto

Dosson kaupunkikunnan arvioitu pinta-ala on 541 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Garantchédeyn ja Mokkon, idässä Goroubankassamin, etelässä Fareyn ja lännessä Gollén maalaiskuntiin.[3] Seutu on pinnanmuodostukseltaan etupäässä vadien halkomaa tasankoa[4]. Pysyviä vesistöjä ei ole[5].

Seutu kuuluu Sudanin ja Sahelin ilmastovyöhykkeiden siirtymäalueeseen. Sadekausi kestää toukokuun puolivälistä lokakuuhun, kuiva ja viileä kausi marraskuusta helmikuuhun ja kuiva ja kuuma kausi maaliskuusta toukokuun puoliväliin. Vuotuinen sademäärä on 400–700 millimetriä. Kuukauden keskilämpötila on korkeimmillaan 42 °C huhtikuussa ja alimmillaan 18 °C tammikuussa.[4]

Asutus

Kuntaan kuuluu yhdeksän kaupunginosaa, viisi hallintokylää ja kaksi heimoryhmää. Perinteinen hallinto käsittää sulttaanikunnan, jonka alue vastaa Dosson departementtia.[6] Asukkaat ovat etupäässä djermoja. Heidän lisäkseen kunnassa asuu hausoja, fulbeja ja tuaregeja.[7]

Historia

Dosso on syntynyt 1700-luvulla pienen djermakuningaskunnan keskukseksi. Dosson kuningaskunta kävi sotia kilpailijoidensa kanssa ja onnistui 1800-luvun alussa torjumaan Sokoton valtakunnan ensimmäiset hyökkäykset. Vuosisadan puolivälissä siitä tuli Sokoton vasalli, mutta zarmakoy Kossomin (1854–1865) aikana se sai takaisin itsenäisyytensä ja aiheutti murskatappion tuaregeille. Ranskan siirtomaavalta teki zarmakoyn päällikönvirasta perinnöllisen. Vuodesta 1903 lähtien hän hallitsi entistä laajempaa kantonia ja vuodesta 1926 provinssia. Dosson zarmakoy sai sulttaanin arvonimen vuonna 2010. Nigerin muiden perinteisten päälliköiden tapaan hän on nykyään valtion virkamies, jota kunnioitetaan perinteisin menoin.[8]

Liikenne, talous ja palvelut

Dosson kautta kulkee Niameysta itään johtava päällystetty valtatie RN1, josta haarautuu päällystetty RN7 Beninin rajalle Gayaan[9]. Kaupunki on rakenteilla olevan rautatien varrella. Valmistuessaan 2020 rautatie yhdistää Nigerin Beniniin.

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kaupankäynti. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, lehmänpapu, maapähkinä, seesami, maapapu ja vihannekset. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, kamelit, hevoset ja siipikarja.[10] Käsityöammattien merkitys on vähäinen eikä suurempaa teollisuutta ole lainkaan[11].

Kunnassa toimii 109 lastentarhaa ja alakoulua, kymmenen yläkoulua ja lukio[12]. Terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvat aluesairaala, piirisairaala, terveyskeskus, synnytyslaitos sekä joukko terveysasemia, yksityisklinikoita ja apteekkeja[13]. Vesihuolto käsittää kaivoja ja porakaivoja sekä kaupungin ja kahden kylän vesijohtoverkon. Puhtaan juomaveden ulottuvilla on 71 % väestöstä.[14]

Kaupunkikuva ja matkailu

Kaupungilla on säännöllinen asemakaava, joka jakautuu neljään osaan. Keskustan muodostavat keskustori, linja-autoasema, sulttaanin palatsi ja perjantaimoskeija sekä niitä ympäröivät julkiset ja liikerakennukset. Valtatie RN1:n pohjoispuolella sijaitsee perinteinen asuinalue. Gayaan johtavan RN7:n itäpuolella on hallinto- ja asuinrakennuksia, palveluja sekä kehittyvä teollisuus- ja käsityöläisalue. Sen länsipuolella on pääosin asuinalue.[15]

Kaupungissa on kolme hotellia, mutta varsinaisen matkailun merkitys on vähäinen. Nähtävyyksiin kuuluvat Dosson sulttaanin palatsi, aluemuseo ja käsityökeskus.[11]

Lähteet

Viitteet
  1. Dosso, Niger Page Falling Rain Genomics, Inc. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
  2. Annuaire Statistique 2009–2013 stat-niger.org. Viitattu 19.3.2016.
  3. Plan, s. 9–10.
  4. Plan, s. 22.
  5. Plan, s. 27.
  6. Plan, s. 11.
  7. Plan, s. 10, 19.
  8. Idrissa, Abdourahmane & Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Niger, s. 189–191. Plymouth: Scarecrow Press, 2012. ISBN 978-0-8108-6094-0.
  9. Plan, s. 39.
  10. Plan, s. 35–37.
  11. Plan, s. 43.
  12. Plan, s. 14.
  13. Plan, s. 16.
  14. Plan, s. 33.
  15. Plan, s. 13.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.