Donna Reed

Donna Mullenger synty Iowan Denisonissa 1921. Hän ei suunnittelut elokuvauraa ja opiskeli pikakirjoitusta ja toimistotehokkuutta Los Angeles City Collegessa.[1] Mullenger valittiin kampuksen kuningattareksi, ja hänestä otetut sanomalehtivalokuvat herättivät elokuva-alan kykyjenetsijöiden kiinnostuksen.[2]

Reed teki elokuvadebyyttinsä b-elokuvassa The Get-Away (1941). Siinä hänen nimensä oli Donna Adams, ja MGM vaihtoi hänen nimensä kahden ensimmäisen elokuvan jälkeen Donna Reediksi.[3] Hänen seuraavia elokuviansa olivat muun muassa neljäs Pettävä varjo -elokuva Pettävä varjo kummittelee (1941) sekä Calling Dr. Gillespie (1942), The Human Comedy (1943), See Here, Private Hargrove (1944) ja Dorian Grayn muotokuva (1945).[2]

Donna Reed, James Stewart ja Karolyn Grimes elokuvassa Ihmeellinen on elämä.

Reedin roolisuoritus suloisena Marynä jouluklassikossa Ihmeellinen on elämä (1946) toi hänelle pitkäaikaista huomiota. Hänet valittiin sen jälkeen moniin samantapaisiin rooleihin, joita hän näytteli muun muassa elokuvissa Vihreän delfiinin maa (1947), Saturday’s Hero (1951) ja Tie voittoon (1953). Reed sai tehtyä irtioton klassikossa Täältä ikuisuuteen (1953), missä hän näytteli itsepäistä prostitoitua. Roolisuoritus toi Reedille parhaan naissivuosan Oscarin.[2]

Oscar ei kuitenkaan vaikuttanut Reedin tähtikuvaan, ja hänen seuraavat roolinsa eivät olleet erityisen haastavia. Reedin elokuvia olivat muun muassa komediapari Martin ja Lewisin Villikkopojat pulassa (1953), Gun Fury (1953), Tie kohti länttä (1955), jossa hän näytteli Sacagaweaa, Rytmin kuningas – Benny Goodman (1956) ja Kuudes mies (1956).[2]

Reedillä oli vuosina 1958–1966 oma tilannekomediasarja The Donna Reed Show, josta hän voitti Golden Globen ja oli neljästi ehdolla Emmy-palkintoon. The Donna Reed Show’n jälkeen Reed näytteli enää satunnaisesti.[2] Hänellä oli vuonna 1978 rooli NBC:n neljä tuntia kestäneessä televisioelokuvassa The Best Place to Be ja seuraavana vuonna kaksituntisessa Lemmenlaiva -jaksossa. Vuonna 1984 Reed palkattiin sydänleikkauksessa olleen Barbara Bel Geddesin tilalle Miss Ellien rooliin televisiosarjaan Dallas. Hän näytteli sarjassa vain yhdellä kaudella, vaikka hänelle tehtiin alkujaan kolmivuotinen sopimus. Reed sai potkut, kun Bel Geddes palkattiin takaisin.[1] Reed haastoi sarjan tuottajat oikeuteen ja voitti vähän ennen kuolemaansa.

Donna Reed ja Tony Owen lapsineen 1959.

Donna Reed oli kolme kertaa naimisissa. Hänen ensimmäinen liitto William Tuttlen kanssa kesti vain 1943–1944. Reed ja Anthony Owen menivät naimisiin vuonna 1945. He saivat neljä lasta, mutta heidänkin liitto päättyi eroon. Reedin kolmas mies oli eläköitynyt eversti Grover Asmus, jonka kanssa Reed oli yhdessä kuolemaansa asti.[1]

Reed joutui 10. joulukuuta 1985 sairaalaan verta vuotavien haavaumien takia. Hänellä diagnosoitiin pahanlaatuinen haimasyöpä, ja hänet vapautettiin sairaalasta suhteellisen hyvässä kunnossa jouluksi kotiin. Reed kuoli kotonaan Beverly Hillsissä 14. tammikuuta 1986.[1]

Donna Reedin nimeä kantava järjestö The Donna Reed Foundation for the Performing Arts on perustettu hänen kotikaupunkiinsa Denisoniin hänen kuolemansa jälkeen. Ei-kaupallinen järjestö tukee nuoria näyttelijöitä uran alkuun.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donna Reed Wikimedia Commonsissa

• Donna Reed Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Donna Reed Foundation for the Performing Arts (englanniksi)