Donets–Donbass-kanava

Donets–Donbass-kanava (ukr. Канал Сіверський Донець – Донбас, Kanal Siverskyi Donets – Donbas; ven. Канал Северский Донец – Донбасс, Kanal Severski Donets – Donbass), lyhennys: Kanal SDD (ukr. Канал СДД) on vuosina 1954–1958 rakennettu keinotekoinen kanava Ukrainan itäosassa.[1][2][3][4] Donin sivuhaarasta Donetsista alkunsa saava, 131,6 kilometriä pitkä, osin avokanavana ja osin putkistojen välityksellä toteutettu veden siirtoreitti on rakennettu palvelemaan erityisesti Donetskin alueen teollisuuden ja taajamien veden tarpeita.[1]

Donets–Donbass-kanava
Voimalapato,
kanavan alku

Loppupiste:
Ylä-Kalmiuksen
tekojärvi
Donets–Donbass-kanavan reittiä Donetskin alueen kartalla.

Kanava otettiin käyttöön vuonna 1958. Kanavaa uusittiin ja laajennettiin vuonna 1979. Vedenpinnan kausivaihteluja tasoitetaan kanavan varrelle rakennetuilla tekojärvillä. Kanavan varrella on maaston korkeuserojen vuoksi ja virtauksen edistämiseksi pumppausasemia.[1] Kanavan ylläpitämisestä on vastannut vesiyhtiö Voda Donbasu (ukr. КП Компанія «Вода Донбасу», KP Kompanija "Voda Donbasu")[5].

Kanavan syvyys on 3,5–4,8 metriä ja pohjaosan leveys 1,5–3,0 m, virtauskapasiteetti on 25 m3/s. Matkallaan Donetsista Donetskiin kanaven pintataso nousee 248 metriä korkeammalle.[1]

Oheisessa kartassa on kuvattu kanal SDD:n reittiä. Kanava saa alkunsa Donetsiin rakennetun voimalapadon vierestä (valokuva; alkupiste 48.9144°N, 37.7509°E) Rajhorodokin kaupunkityyppisen taajaman koillispuolelta.[1][2][3] Kanava jatkaa kohti Tšasiv Jaria[6] ja sieltä Horlivkaan, jossa se kulkee pitkähkön matkan maahan kaivettuna putkiosuutena. Sieltä se jatkaa Makijivkan pohjoispuolitse ja Jasynuvatan itäpuolitse Ylä-Kalmiuksen tekojärvelle. Tekojärvi toimii eräänä Donetskin suurkaupunkialueen raakavesilähteenä. Sieltä on yhteys Asovanmereen laskevaan Kalmiusjokeen.[3][4]

Lähteet

  1. Donets-Donbas Canal Internet Encylopedia of Ukraina, encyclopediaofukraine.com. 1984 (alkuperäinen julkaisuvuosi). Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  2. Северский Донец (Северский Донец) Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969-1978. Moskova: Sovetskaja Entsiklopedija. Viitattu 19.7.2022. (venäjäksi)
  3. Je. L. Makarevitš (toimittaja): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 160. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  4. Kalmius (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja 2. teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 19.7.2022. (venäjäksi)
  5. КП «Компанія «Вода Донбасу» контролює якість питної води dn.gov.ua. 15.1.2021. Viitattu 19.7.2022. (ukrainaksi)
  6. У каналі Сіверський Донець-Донбас виявлено тіло потонулої жінки (Hukkuneen naisen ruumis löytyi Donets-Donbass-kanavasta) Slanjanskije vedomosti, slavinfo.dn.ua. 10.6.2021. Viitattu 19.7.2022. (ukrainaksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.