Thor

Thor (muinaisnorjaksi Þórr, isl. Þór; myös Tor, Thorr tai Thór) on skandinaavisessa mytologiassa ukkosen jumala. Koska hän suojelee maanviljelijöitä tarujen jättiläisiltä, hän oli kansan keskuudessa hyvin suosittu jumala. Thor oli myös viikinkien suosituimpia jumalia ja monet viikingit käyttivät kaulakorua, johon oli kuvattu Thorin käyttämä Mjölner-vasara. Thorin kaltaisia, usein vasaralla tai nuijalla aseistautuneita ukkosenjumalia esiintyy laajalti Euroopan ja Lähi-idän mytologioissa. Thoriin verrattavia hahmoja ovat esimerkiksi mannergermaaninen Donar, kelttiläinen Taranis, slaavilainen Perun, suomalainen Ukko, kreikkalainen Zeus ja roomalainen Juppiter.

Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872.

Viikon neljäs päivä torstai on nimetty Thorin mukaan.

Ulkomuoto ja luonteenpiirteitä
Reproduktio Thorin todennäköisestä ulkomuodosta 900-luvun Islannista. Pienoisveistos on Ruotsin armeijan museossa. Alkuperäinen pronssinen on Islannin kansallismuseossa.

Thor on skandinaavisen mytologian voimakkaimpia jumalia. Thor on hyvin vahva, muttei erityisen älykäs. Hänet kuvataan lihaksikkaana ja punapartaisena miehenä, joka on pukeutunut karhuntaljaan ja pitää käsissään Mjölner-vasaraa. Thor kulkee taivaan halki vaunuissa, jota vetää kaksi vuohipukkia Tanngnjóstr ("Hampaan narskuttaja") ja Tanngrisnir ("Hampaan purija"). Hänen isänsä on ylijumala Odin ja äitinsä Maa. Thorin vaimon nimi on Siv. Hänellä on kaksi poikaa, Magni jotuni Järnsaxan kanssa ja Modi Sivin kanssa, tytär Thrud sekä ottopoika Thjálfi ja -tytär Röskva.[1][2] Thor on myös Sivin pojan Ullin isäpuoli.[3] Thorin hallitusalue on Trudvang. Siellä sijaitsee hänen talonsa Bilskimir jossa on viisisataaneljäkymmentä huonetta.[4]Thorin ase on Mjölner ("Musertaja"), valtava vasara, jota hän käytti surmatessaan jättiläisiä[4]. Muinaiset skandinaavit uskoivat, että Thor aiheuttaa Mjölnerillä salamoita ja ukkosmyrskyjä[5]. Thorilla on voimavyö, Megingjord, voimat kaksinkertaistava ihmevyö.[5][4] Myös saamelaiset tietäjät ja jotkut Siperian kansat ovat pitäneet tämänkaltaisia vöitä, joiden on uskottu lisäävän henkisiä tai ruumiillisia kykyjä.

Myyttejä ja taruja
Thor 1700-luvun Islantilaisesta käsikirjoituksesta. Myöhemmin viikinkijumalat kuvattiin yleiseen eurooppalaiseen romanttiseen tyyliin, joka on hakenut vaikutteita jo antiikin Kreikan taiteesta; vertaa ylempään kuvaan.

Eräässä tarinassa jääjättiläinen Thrym varasti Thorille rakkaan Mjöllnerin ja vaati vasaran palauttamista vastaan jumalatar Freijan kättä. Thor naamioitui Freijaksi ja ystävänsä Loki-jumalan kanssa saapui jättiläisten luokse. Jättiläiset pitivät suuret juhlat, sillä pian Freijaksi naamioitunut Thor menisi naimisiin jättiläisen kanssa. Thor mässäili niin paljon, että oli melkein paljastua, ellei Loki olisi selittänyt valtavan ruokahalun johtuvan häävalmistelujen aiheuttamasta jännityksestä. Juuri kun häät olivat alkamassa, Thor paljasti itsensä, otti Mjöllnerin ja tappoi kaikki jättiläiset mukaan lukien Thrymin.

Thor kuolee Ragnarökissä taistellessaan Midgårdin jättiläiskäärmettä Jörmungandria vastaan. Hän tappaa käärmeen, mutta kuolee myös itse käärmeen myrkkyyn.[5]

Thor ja Jörmungandr

Thor matkusteli ympäri Midgardia apulaisensa kanssa. Matkallaan hän tapasi Hymir-jättiläisen, joka oli kalastusmatkalla. Huomatessaan mahdollisuutensa nähdä Maailmankäärme Thor päätti kysyä voisiko liittyä jättiläisen seuraan. Hymir tarkasteli Thoria ja totesi ettei tästä olisi apua pienen kokonsa takia. Thor piti temperamenttinsa kurissa ja kertoi Hymirille tarvitsevansa venettä. Tämä suostui loppujen lopuksi ottamaan Thorin mukaan, jos tämä hankkisi syötin. Thor löi Hymirin suurimman härän pään pois ja sitten he lähtivät veneellä edeten nopeasti kohti hyvää kalapaikkaa.

Thor ehdotti, että he menisivät vielä kauemmas ja tarttui airoihin. Hymir sanoi, että kauempana rannasta olisi vaarallista, sillä Jörmungandr saattaisi hyökätä. Thor ei kuitenkaan kuunnellut häntä vaan lähti melomaan kauemmas. Hymirin olo oli erittäin tukala. Vihdoin Thor lopetti soutamisen. Thor valitsi pitkän ja vahvan köyden, jonka päähän kiinnitti koukun ja siihen härän pään. Sen hän sitten heitti mereen.

Syvällä merenpinnan alla Midgårdin jättiläiskäärme kävi syöttiin ja nielaisi koukun. Se veti niin kauheasti, että sai Thorin horjumaan veneessä. Hän kuitenkin keräsi voimansa ja sai käärmeen vedettyä pintaan. Hän oli juuri nostamassa vasaraansa ja iskemässä käärmettä, kun Hymir tarttui puukkoonsa ja katkaisi Thorin köyden, ja otus pääsi karkuun. Thor heitti vasaransa käärmeen perään ja yhtäkkiä meri muuttui keltaisenvihreäksi. Vasara ei palannut enää Thorille, sillä käärme oli niellyt sen ja myöhemmin sylkäisi sen ulos ja Thrym-niminen jättiläinen sai sen haltuunsa. Hymir tajusi kuka Thor oli, mutta Thor löi Hymiriä, joka putosi veteen.

Lähteet
  1. Rydberg Viktor: Our fathers' godsaga, s. 200. iUniverse, Inc., 2003. ISBN 0-595-29978-4.
  2. Aesir in Norse Mythology viking-mythology.com. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  3. Rydberg Viktor: Our fathers' godsaga, s. 201. iUniverse, Inc., 2003. ISBN 0-595-29978-4.
  4. Snorri Sturluson: Edda: taruopillinen alkuosa Gylfin harhanäky (Gylfaginning) www.gutenberg.org. Project Gutenberg. Viitattu 7.11.2020. (suomeksi)
  5. Micha F. Lindemans: Thor Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Viitattu 7.4.2010. englanti

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.