Dominique Strauss-Kahn

Dominique Strauss-Kahn, usein lyhennetty DSK:ksi, (s. 25. huhtikuuta 1949 Neuilly-sur-Seine, Ranska) on ranskalainen sosialistipoliitikko. Hän oli teollisuuden- ja ulkomaankaupan varaministerinä Cressonin ja Bérégovoyn hallituksissa ja talous-, rahoitus- ja teollisuusministerinä 1997–1999 Jospinin hallituksessa.

Dominique Strauss-Kahn
Kansainvälinen valuuttarahaston pääjohtaja
1.11.2007 – 18.5.2011
Edeltäjä Rodrigo Rato
Seuraaja Christine Lagarde
Ranskan talous-, rahoitus- ja teollisuusministeri
4.6.1997 – 2.11.1999
Edeltäjä Jean Arthuis
Seuraaja Christian Sautter
Henkilötiedot
Syntynyt25. huhtikuuta 1949
Neuilly-sur-Seine, Ranska
Tiedot
Puolue Sosialistinen puolue (PS)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Strauss-Kahn otti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtajan tehtävän vastaan lokakuussa 2007[1] ja ilmoitti 18.5.2011 eroavansa tehtävästä skandaalin vuoksi "suojellakseen valuuttarahastoa".[2] Hän sai 175 000 euron erorahan, eläkkeen ja muita korvauksia.[3]

Taloustieteilijä ja poliitikko

Strauss-Kahn on saanut taloustieteilijän ja juristin koulutuksen (HEC ja Sciences Po)lähde?.

Hän toimi valintahetkellään professorina Institut d'études politiques de Parisissa (Sciences Po). Aikaisemmin hän on opettanut myös oppilaitoksissa École nationale d'administration (ENA), École des Hautes Études Commerciales de Paris (HEC), Université Paris-Nanterre Nanterressa ja Nancy-Université.lähde?

Ministerikaudellaan 1997–1999 Strauss-Kahn aloitti laajan yksityistämisohjelman, johon kuului muun muassa France Télécomin pörssiin vienti. Puolueensa Socialisme et Démocratie -laitaa edustanut Strauss-Kahn vastusti Martine Aubryn ajamaa 35-tunnin työviikkoa.lähde? Ministerikautensa jälkeen Strauss-Kahnin sijoitusrahastoyhtiö auttoi useita asiakkaita avaamaan yrityksiä veroparatiiseihin, mikä paljastui ns. Panama-paperien tultua julki.[4]

Strauss-Kahn on ollut 16,3 km:n päässä Pariisin keskustasta sijaitsevan Sarcellesin kunnanvaltuutettuna useita kertoja ja sen pormestarina 1995–1997.lähde?

Strauss-Kahn haastoi Ségolène Royalin Ranskan Sosialistisen puolueen presidenttiehdokkaan vaalissa loppuvuodesta 2006, mutta hävisi tälle. Strauss-Kahnia pidettiin ennen toukokuun 2011 seksiskandaalia potentiaalisena ehdokkaana myös 2012 Ranskan presidentinvaaleihin.lähde?

Strauss-Kahn oli Ranskan ja Euroopan unionin ehdokas Kansainvälisen valuuttarahaston johtoon eroavan Rodrigo Raton seuraajaksi, ja Yhdysvaltojen lisätuella hänet valittiin yksimielisesti.[1]

Syytöksiä seksuaalisesta väkivallasta

Strauss-Kahn pidätettiin 14. toukokuuta 2011 New Yorkissa syytettynä seksuaalirikoksesta hotellin työntekijää kohtaan. Hänet on liitetty vastaavaan skandaaliin myös vuonna 2008 Unkarissa.[5] Hänen oli odotettu asettuvan Ranskassa presidenttiehdokkaaksi 2012 vaaleihin.[6] Strauss-Kahn vapautui kotiarestista 1. heinäkuuta 2011, ja syytteiden ennakoitiin kaatuvan.[7] Tällä välin Strauss-Kahnia syyttänyt guinealainen Nafissatou Diallo kertoi kokemuksistaan useissa haastatteluissa ja televisio-ohjelmissa.[8] Syyttäjäviranomaiset luopuivat syytteistä 22. elokuuta.[9]

Ranskalainen kirjailija-toimittaja Tristane Banon teki vuonna 2011 Strauss-Kahnista rikosilmoituksen, joka koskee seksuaalista väkivaltaa. Hänen mukaansa tapaus sattui, kun hän vuonna 2002 haastatteli silloista finanssiministeriä Strauss-Kahnia yksityisasunnossa. Strauss-Kahnin puoluetoverina ollut Banonin äiti pyysi tytärtään luopumaan ilmoituksen teosta. Hän on kuitenkin maininnut tapauksesta haastattelussa jo 2007.[10] Syytettä ei kuitenkaan nostettu tapauksen vanhenemisen takia. Edelleen Strauss-Kahnia vastaan nostettiin vuonna 2015 syyte prostituutiorinkiin kuulumisesta Lillen Charlton-hotellissa vuonna 2011. Hän ei saanut asiassa tuomiota.[11][12]

Oikeuskäsittelyn jälkeen

13. toukokuuta 2013 Strauss-Kahn ilmoitti aikeestaan perustaa pankki Etelä-Sudaniin. Hän aikoo tutkia myös maan muita sijoitusmahdollisuuksia.[13]

Yksityiselämä

Taustaltaan Strauss-Kahn on Ranskan juutalainen. Hän erosi puolisostaan journalisti Anne Sinclairista 2013 avioliiton kestettyä yli 20 vuotta.[14].

Lähteet

Viitteet
  1. Dominique Strauss-Kahn IMF:n johtoon MTV3.fi. 28.9.2007. Viitattu 28.9.2007.
  2. Strauss-Kahn eroaa IMF:n johdosta, yle.fi, uutiset 19.5.2011
  3. Strauss-Kahn saa 175 000 euron erorahan, Helsingin Sanomat 21.5.2011 sivu B 7
  4. Panama-paperit tahrivat uusia nimiä Yle.fi. Viitattu 12.11.2019.
  5. IMF:n pääjohtajaa syytetään raiskauksen yrityksestä, viitattu 15.5.2011
  6. Tausta: IMF:n johtajaongelma pahaan aikaan, viitattu 15.5.2011
  7. Petja Pelli, Strauss-Kahn vapautui arestistaan, Helsingin Sanomat 2.7.2011 sivu B 2
  8. Nafissatou Diallo Interviews: Dominique Strauss-Kahn Accuser Speaks Huffington Post. (englanniksi)
  9. Strauss-Kahnin raiskaussyytteistä luovutaan New Yorkissa, Yle.fi, uutiset, viitattu 23.8.2011
  10. Ranskalaiskirjailija syyttää Strauss-Kahnia seksuaalirikoksesta, viitattu 16.5.2011
  11. Aurelien Breeden: Dominique Strauss-Kahn Acquitted of Pimping Charges New York Times. 13.6.2015. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  12. Kim Willsher: Dominique Strauss-Kahn to stand trial for pimping, French prosecutors say The Guardian. 26.6.2013. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  13. Strauss-Kahn perustaa pankin Etelä-Sudaniin[vanhentunut linkki]
  14. What you need to know about Dominique Strauss-Kahn's pimping trial The Independent. 2.2.2015. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.