Domenico Paolella

Domenico Paolella (18. lokakuuta 1915 Foggia – 7. lokakuuta 2002 Rooma) oli italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Paolella toimi Carmine Gallonen assistenttina Scipio Africanuksessa vuonna 1937 ja ohjasi ensimmäisen näytelmäelokuvansa Gli ultimi della strada vuonna 1940[1]. Vuosina 1946–1951 hän työskenteli uutiselokuvien taiteellisena johtajana ja päätoimittajana. Paolellan dokumentti La tragedia dell’Etna sai palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla.[2]

1950-luvulla Paolella teki musiikkikomedioita kuten Canzoni di mezzo secolo (1952) sekä Totò-komediat Destinazione Piovarolo ja Il coraggio (molemmat 1955). Seuraavan vuosikymmenen alussa hän ohjasi merirosvoseikkailuja sekä peplumelokuvia, joista parhaita ovat Ercole contro i tiranni di Babilonia (1964) ja Il gladiatore che sfidò l’impero (1965). Myöhemmin hän teki muun muassa spagettiwesternejä sekä erotiikalla ja väkivallalla kuorrutettuja toimintaelokuvia.[1]