Pedro I

Pedro I (suomeksi myös Pietari I; Pedro de Alcântara Francisco António João Carlos Xavier de Paula Gonzaga Pascoal Cipriano Serafim de Bragança e Bourbon, 12. lokakuuta 1798 Lissabon[1] – 24. syyskuuta 1834) oli itsenäisen Brasilian ensimmäinen keisari. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana VI:n (João VI) poika ja Portugalin kuningas Pietari IV.[2]

Pedro I Pedro IV
Brasilian keisari
Valtakausi	12. lokakuuta 1822 − 7. huhtikuuta 1831
Kruunajaiset	1. joulukuuta 1822
Seuraaja	Pedro II
Portugalin ja Algarven kuningas
Valtakausi	10. maaliskuuta 1826 − 2. toukokuuta 1826
Edeltäjä	Juhana VI
Seuraaja	Maria II
Syntynyt	12. lokakuuta 1798 Queluzin palatsi, Lissabon, Portugali
Kuollut	24. syyskuuta 1834 (35 vuotta) Queluzin palatsi, Lissabon, Portugali
Hautapaikka	Brasilian itsenäisyyden monumentti, São Paulo, Brasilia
Puoliso	Maria Leopoldina Leuchtenbergin Amélie
Lapset	Kuningatar Maria II Prinssi Miguel Prinssi João Carlos Prinsessa Januária Prinsessa Paula Prinsessa Francisca Keisari Pedro II Maria Amélia
Koko nimi Pedro de Alcântara Francisco António João Carlos Xavier de Paula Gonzaga Pascoal Cipriano Serafim de Bragança e Bourbon
Suku	Bragança
Isä	Juhana VI
Äiti	Carlota Joaquina
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Portugalin kuningas Juhana VI pakeni vuonna 1807 Napoleonin valloituksia Brasiliaan, jolloin Rio de Janeirosta tuli tosiasiallisesti Portugalin imperiumin pääkaupunki. Kuninkaan palattua 1820-luvulla Portugaliin maa menetti monet etuoikeuksistaan, mikä raivostutti kansallismieliset. Kruununperijä Pedro, joka oli jäänyt maahan, asettui kansallismielisten puolelle ja tuki jopa 1820 puhjennutta kapinaa Portossa. Kieltäydyttyään palaamasta Portugaliin hän menetti asemansa kruununperillisenä, ja hänet alennettiin hovin edustajaksi Brasiliassa. Pedron saatua uutisen hän julisti ”Itsenäisyys tai kuolema!” ja hänet julistettiin Brasilian keisariksi 12. lokakuuta 1822 ja kruunattiin keisari Pedro I:ksi 1. joulukuuta 1826.[1]

Isänsä kuollessa Pedro I sai myös Portugalin kuninkaan kruunun Pedro IV:nä 10. maaliskuuta 1826. Hän asetti voimaan Portugalin uuden perustuslain, mutta hänet pakotettiin eroamaan 28. toukokuuta tyttärensä Maria II:n hyväksi. Koska Maria oli vain seitsenvuotias, Pedro IV asetti veljensä Miguelin valtakunnanhoitajaksi ja lupasi hänen naivan Marian.

Poliittisen kriisin jälkeen Pedro I erotettiin Brasilian keisarin asemasta viisivuotiaan poikansa Pedro II:n hyväksi 7. huhtikuuta 1831. Pedro I miehitti Azorit ja hyökkäsi veljeään Miguelia vastaan, joka oli ottanut haltuunsa Portugalin kuninkaan kruunun ja kumonnut Pedro I:n perustuslain. Kolmivuotisen sisällissodan jälkeen Miguel pakotettiin luopumaan vallasta 1834 ja ajettiin maanpakoon ja Maria II palautettiin valtaistuimelle.

Pedro I kuoli syntymäpaikassaan Queluzin palatsissa 35 vuoden ikäisenä. Hänen jäänteensä sydäntä lukuun ottamatta palautettiin Brasiliaan vuonna 1972 maan 150-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.[2] Pedro I:n toiveiden mukaisesti hänen sydämensä on säilötty kirkkoon Portossa Portugalissa. Vuonna 2022 sydän kuljetettiin muutamaksi viikoksi Brasiliaan osana maan 200-vuotisjuhlia.[3]