Doksografia

Doksografia (kreikkaa: δόξα, doksa, 'mielipide', 'näkökulma'; γράφειν, grafein, 'kirjoittaa', 'kuvata') on termi, jota käytetään erityisesti klassisen ajan historioitsijoiden ja filosofien teoksista, jotka kuvaavat edeltäneiden filosofien ja tieteilijöiden ajatuksia.

Termin doksografia on kehittänyt saksalainen klassisen kirjallisuuden tutkija Hermann Alexander Diels. Se esiintyy hänen teoksessaan Doxographi Graeci (1879) latinankielisenä uudissanana. Teos sisälsi koko tunnetun doksografisen aineiston antiikin ajalta. Myöhemmin sanaa alettiin käyttää myös yleisemmin antiikin kirjoittajien näkemyksiä koskevista yleiskatsauksista.[1]

Klassinen kreikkalainen doksografia

Platon ja Aristoteles

Suuri osa varhaisemmista filosofisista teoksista on kadonnut historian saatossa. Rajallinen tietomme näistä kadonneista teoksista on usein peräisin myöhempien filosofien, kommentaattorien ja elämäkertakirjailijoiden kirjoittamista doksografioista.

Myös sellaisten filosofien kuten Platon ja Aristoteles voidaan nähdä toimineen doksografeina, koska heidän edeltäjiensä ajatuksista kirjoittamat kommentit kertovat samalla epäsuorasti siitä, minkälaisia ajatuksia näillä edeltäjillä oli. Esimerkiksi suuri osa siitä mitä tiedämme Anaksagoraan ajattelusta on peräisin Platonin teoksesta Sokrateen puolustuspuhe.

Aristoteles oli ensimmäinen filosofi, joka esitti tiedon kehittyvän historiallisena prosessina. Hän esittää usein omissa teoksissaan huomioita edeltäjiensä ajatuksista ja vastaa niihin. Aristoteleelta erityisen merkittävä on teoksen Metafysiikka alkuosa. Hän aloittaa myös useat muut teoksensa edeltäjiensä ajatusten läpikäynnillä.

Koska Platon ja Aristoteles eivät pyrkineet kuvaamaan edeltäjiensä ajatuksia objektiivisesti, heitä ei kuitenkaan voida pitää doksografeina varsinaisessa mielessä.

Myöhemmät doksografit

Varsinainen doksografinen perinne sai alkunsa Aristoteleen oppilaista. Theofrastos kirjoitti historiallisen teoksen Luonnonfilosofien käsityksistä (Fysikōn doksai), joka käsitteli esisokraattisten luonnonfilosofien oppeja. Tämä teos on kuitenkin kadonnut. Erityisen merkittäviä doksografisia teoksia tai niiden katkelmia tunnetaan Diogenes Laertiokselta, Cicerolta, Plutarkhokselta, Areios Didymokselta ja Johannes Stobaiokselta, sekä sellaisilta kristillisiltä kirjailijoilta kuten Hippolytos ja Theodoretos.

Islamilainen doksografia

Islamilaiseen doksografiaan luetaan joukko teoksia, jotka käsittelevät islamin eri virtausten ja lahkojen oppeja. Esimerkkinä voidaan mainita Abu Mansur Al Maturidin teos Kitab al-Maqalat.

Kritiikki

Se, että tiedämme nykyään jotain esisokraattisten filosofien, kuten Thaleen, Anaksimandroksen, Anaksimeneen, Empedokleen ja Zenon Elealaisen, mielipiteistä ja teoksista, on enimmäkseen doksografisten teosten ansiota. Ongelmana tilanteessa on se, että usein edeltävien filosofien ajatukset on esitetty kontekstissa, jossa filosofi on puolustanut omaa näkemystään, ja tällöin aiempien filosofien ajatukset on saatettu osittain kuvata sellaisina, että ne palvelisivat tätä tarkoitusta. Tämän vuoksi muun muassa Hans-Georg Gadamer on huomauttanut, että esisokraatikkojen ajatusten todellinen ymmärtäminen on mahdollista ainoastaan tutkimalla rinnakkain niiden doksografien ajatuksia, jotka nämä ajatukset esittävät.

Richard Rorty on voimakkaasti arvostellut doksografiaa filosofian historiankirjoituksen muotona. Hänen mukaansa doksografiaa kirjoitettaessa filosofian historia esitetään yleensä yhtenäisenä kyseenalaistamattomana kaanonina, jossa toisistaan hyvinkin poikkeavalla tavalla ajatelleet filosofit laitetaan puhumaan samoista asioista.[2][1]

Lähteet
  1. Lankila, Tuomo: Voiko doksografia olla aatehistorian pätevä metodi? Helsingin yliopisto, Historian laitoksen tutkijaseminaari 25.4.2007. Viitattu 18.9.2008.
  2. Syrjämäki, Sami: Filosofian historian historiallinen rekonstruktio - Skinner, intentiot ja anakronismit Niin & näin. 1/1999. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 18.9.2008.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.