Dmitri Markov
Dmitri Markov (valkoven. Дзьмітры Маркаў, Dzmitry Markau, s. 14. maaliskuuta 1975 Vitsebsk, Valko-Venäjä) on entinen valkovenäläis-australialainen seiväshyppääjä.[1]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Miesten yleisurheilu | |||
Maa:  Valko-Venäjä | |||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Tukholma 1996 | seiväshyppy | |
Maa:  Australia | |||
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Edmonton 2001 | seiväshyppy | |
 Hopeaa | Sevilla 1999 | seiväshyppy | |
Markov edusti Valko-Venäjää vuoteen 1998; vuonna 1999 hän sai Australian kansalaisuuden: Oseanian ennätys parani heti 595:een ja myöhemmin vielä 605:een, kun Markov voitti maailmanmestaruuden Edmontonissa 2001. Hänen paras sijoituksensa olympialaisissa on viides Sydneyssä vuonna 2000.[1]
Markov lopetti uransa vuonna 2007 jalkavaivojen vuoksi.[2]
Saavutukset[1]
- nuorten maailmanmestaruushopeaa 1994
- kultaa halli-EM-kisoissa 1996
- kuudes olympialaisissa 1996
- hopeaa MM-kisoissa 1999
- viides olympialaisissa 2000
- kultaa MM-kisoissa 2001
- neljäs MM-kisoissa 2003
- hopeaa kansainyhteisön kisoissa 2006
Lähteet
- Dmitri Markov Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- HS.fi (28.2.2007)[vanhentunut linkki]
Miesten seiväshypyn maailmanmestarit
| Ulkoradat: 1983: Serhi Bubka | 1987: Serhi Bubka | 1991: Serhi Bubka | 1993: Serhi Bubka | 1995: Serhi Bubka | 1997: Serhi Bubka | 1999: Maksim Tarasov | 2001: Dmitri Markov | 2003: Giuseppe Gibilisco | 2005: Rens Blom | 2007: Brad Walker | 2009: Steven Hooker | 2011: Paweł Wojciechowski | 2013: Raphael Holzdeppe | 2015: Shawnacy Barber | 2017: Sam Kendricks | 2019: Sam Kendricks | 2022: Armand Duplantis |
| Sisäradat: 1985: Serhi Bubka | 1987: Serhi Bubka | 1989: Rodion Gataullin | 1991: Serhi Bubka | 1993: Rodion Gataullin | 1995: Serhi Bubka | 1997: Igor Potapovitš | 1999: Jean Galfione | 2001: Lawrence Johnson | 2003: Tim Lobinger | 2004: Igor Pavlov | 2006: Brad Walker | 2008: Jevgeni Lukjanenko | 2010: Steven Hooker | 2012: Renaud Lavillenie | 2014: Konstantínos Filippídis | 2016: Renaud Lavillenie | 2018: Renaud Lavillenie | 2022: Armand Duplantis |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.