Dmitri Donskoi

Dmitri Ivanovitš Donskoi (ven. Дмитрий Иванович Донской, 12. lokakuuta 1350 Moskova – 19. toukokuuta 1389 Moskova) oli Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas vuosina 1359–1389 ja Vladimirin vuodesta 1363. Dmitri haastoi ensimmäisenä Moskovan suuriruhtinaana tataarien vallan Venäjällä. Hän sai arvonimensä Donilainen mongolien lyömisestä Kulikovon taistelussa 1380.

Eduard Lissner, Sergei Radonesilainen siunaa Dmitri Donskoin ennen Kulikovon taistelua, 1907. Maalaus Troitse-Sergijevan lavrasta.

Dmitri Donskoin patsas.

Dmitri Donskoi
Moskovan suuriruhtinas
Valtakausi	13. marraskuuta 1359 – 19. toukokuuta 1389
Edeltäjä	Iivana II
Seuraaja	Vasili I
Syntynyt	12. lokakuuta 1350 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta
Kuollut	19. toukokuuta 1389 (38 vuotta) Moskova, Moskovan ruhtinaskunta
Puoliso	Eudoxia
Lapset	Daniil Vasili I Sofia Juri Maria Anastasia Simeon Ivan Andrej Pjotr Anna Konstantin
Suku	Rurik
Isä	Iivana II
Äiti	Aleksandra Veljaminova
Uskonto	ortodoksi

Dmitri nousi Moskovan valtaistuimelle yhdeksänvuotiaana. Ennen hänen täysikäisyyttään ruhtinaskuntaa hallitsi metropoliitta Aleksis. Vuonna 1360 Venäjän korkein arvo, Vladimirin suuriruhtinaan arvonimi, siirtyi Kultaisen ordan kaanin päätöksellä Nižni Novgorodin Dmitri Konstantinovitšille. Kun hänet syrjäytettiin, Dmitri sai Vladimirin suuriruhtinaan aseman. Kolme vuotta myöhemmin hän teki rauhan Dmitri Konstantinovitšin kanssa ja solmi avioliiton tämän tyttären Eudoxian kanssa. Vuonna 1376 he liittoutuivat ja ryöstivät Volgan Bulgarian.

Dmitrin valtakauden alun tärkein tehtävä oli Moskovan Kremlin varustaminen ensi kertaa kivimuurein, jotka valmistuivat 1367. Dmitri sekaantui Tverin asioihin, jolloin ruhtinas Mikael pyysi appensa, Liettuan Olgerdasin avukseen, ja Moskovaa piiritettiin kaksi kertaa, 1368 ja 1370. Dmitri sai kaanin luvalla pitää Vladimirin ruhtinaskunnan ja 1375 nujersi Tverin ja pakotti sen tunnustamaan Moskovan oikeuden suuriruhtinaan arvoon. Vain Rjazan jäi alistamatta.

Kultainen orda oli heikentynyt valtakamppailun vuoksi, ja sen rinnalle oli syntynyt Valkoinen orda. Dmitri lopetti veronmaksun ordalle 1371, mutta kaani Mamai keräsi tataarien joukot ja valmistautui nujertamaan kapinoitsijan. Dmitri puolestaan keräsi vihollista vastaan lähes kaikki Venäjän ruhtinaat. Mamain ensimmäinen hyökkäys Rjazaniin torjuttiin Vožajoella 1378. Kaksi vuotta myöhemmin kaani kokosi 120 000 miehen armeijan ja johti sen itse Liettuan tuella Moskovaan. Se lyötiin Kulikovon niityllä Donin yläjuoksulla[1].

Lyöty Mamai syrjäytettiin, ja tataarien joukot yhdisti Valkoisen ordan kaani Tohtamyš, joka lähti sotaretkelle 1382. Dmitri sai tiedon hyökkäyksestä liian myöhään eikä ehtinyt koota apuvoimia. Moskova puolustautui piiritystä vastaan käyttäen ensi kertaa tykkejäkin, mutta se ryöstettiin silti, ja palattiin veronmaksuun ordalle. Dmitri vannoi uskollisuutta Tohtamyšille ja ordalle, joka palautti hänet pääasialliseksi veronkerääjäksi ja Vladimirin suuriruhtinaaksi. Kuollessaan 1389 Dmitri oli ensimmäinen suuriruhtinas, joka jätti arvonimensä pojalleen ilman kaanin hyväksyntää.