Distinguished Service Cross (Yhdysvallat)
Distinguished Service Cross (lyh. DSC) on Yhdysvaltain maavoimien toiseksi korkein sotilansiomitali. Se vastaa arvoltaan laivaston Navy Cross- ja ilmavoimien Air Force Cross -mitalia.
Yhdysvaltain asevoimia koskevan lain mukaan eläkkeeseen myönnetään 10 prosentin korotus, mikäli eläkkeensaaja on palvellut armeijassa vähintään 20 vuotta ja ansainnut sinä aikana DSC:n.
Historia
Yhdysvaltain Ranskan joukkojen komentaja kenraali John J. Pershing ehdotti vuonna 1917 sotaministeri Newton D. Bakerille perustettavaksi toista mitalia kunniakkaasta palveluksesta Medal of Honorin lisäksi. Hän sai inspiraationsa brittiläisistä Military Cross- ja Military Medal -mitaleista sekä ranskalaisesta Croix de guerre -mitalista. Presidentti Woodrow Wilson sai ehdotuksen kirjeessä, joka oli päivätty 28. joulukuuta 1917. Distinguished Service Cross perustettiin 2. tammikuuta 1918 ja se korvasi Certificate of Merit -mitalin.[1] Vuonna 1934 Certificate of Meritin saaneille annettiin kongressin päätöksellä mahdollisuus saada ansioistaan myös Distinguished Service Cross.[2]
Mitalin suunnitteli 40. pioneerirykmentissä palvellut arkkitehti Aymar E. Embury II yliluutnantti Andre Smithin avustamana alkuvuonna 1918. Embury suunnitteli myös Yhdysvaltain armeijan Distinguished Service Medal -ansiomitalin.[3][4] Emburyn ensimmäinen versio mitalista ei miellyttänyt kaikkia, ja siksi hän luovutti armeijalle myöhemmin samana vuonna uudistetun version.[5]
Ensimmäiset Distinguished Service Crossit luovutettiin ne ansainneille 18. maaliskuuta 1918. Ensimmäiset ansiomitalilla palkitut olivat luutnantti John N. Greene, kersantti William N. Norton ja sotamies Patrick Walsh.[6]
Myöntämisperusteet
Distinguished Service Cross on vuoden 1963 jälkeen[5] voitu myöntää henkilölle, joka päivämäärän 6. huhtikuuta 1917 jälkeen[2] palvellessaan Yhdysvaltain armeijassa osoittaa poikkeuksellista sankaruutta, jota ei voida palkita Medal of Honorilla.[7] Mitali voidaan myöntää seuraavista:[2]
- teosta toimittaessa Yhdysvaltain vihollista vastaan
- teosta vastustavaa tai vierasmaalaista tahoa vastaan kohdistetussa sotilasoperaatiossa
- teosta aseellisessa konfliktissa, johon Yhdysvallat ei ota osaa, palveltaessa ystävällisen vieraan tahon joukoissa aseistautunutta vihollista vastaan
Teon (tai tekojen) on oltava niin merkittävä ja hengenvaarallinen, että se erottaa henkilön palvelustovereistaan.[2]
Mikäli henkilölle myönnetään ensimmäisen Distinguished Service Crossin jälkeen samaa ansiomitalia toinen kappale, merkitään kutakin myöhempää mitalia tammenlehtien nipulla.[2]
Merkittäviä palkittuja
- Arthur S. Champeny – ainoa kolmessa eri sodassa (ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, Korean sota) Distinguished Service Crossilla palkittu[8]
- Eddie Rickenbacker – kahdeksalla Distinguished Service Crossilla ensimmäisessä maailmansodassa palkittu hävittäjä-ässä (yksi korotettiin vuonna 1930 Medal of Honoriksi)[9]
- Virginia Hall – toistaiseksi viimeinen Distinguished Service Crossilla palkittu nainen (1944)[10]
Lähteet
- Venzon, Anne; Miles, Paul L.: The United States in the First World War. Taylor & Francis, 1999. ISBN 0815333536. (englanniksi)
- Borch, Fred L. III: Medals for Soldiers and Airmen: Awards and Decorations of the United States Army and Air Force. McFarland & Co Inc, 2013. ISBN 978-0786474127. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
- Venzon & Miles 1999, s. 195-197
- Borch 2013, s. 30
- Embury, Aymar II (1880-1966)
- Borch 2013, s. 32
- Borch 2013, s. 33
- Borch 2013, s. 33-34
- Army Regulation 600–8–22, Military Awards (PDF) (Section II, U.S. Army Individual Decorations—Authority and Criteria, 3–7. Medal of Honor) 11.12.2006. Headquarters, Department of the Army, Washington, DC: United States Army. Viitattu 22.7.2009. (englanniksi)
- Borch 2013, s. 36
- Borch 2013, s. 34
- Borch 2013, s. 37