Discoland

Tanssilava rakennettiin Lestijärven rantaan vuonna 1957. Autojen yleistymisen myötä tanssipaikalle saapui yleisöä laajemmalta alueelta. Suosion huippu ajoittui 1980- ja 1990-luvuille.[2]

Discolandin muotoutuminen yhdeksi maakunnan suosituimmista tanssi- ja keikkapaikoista alkoi 1970-luvun alussa, kun Lestijärven Kiisto päätti tanssipaikkatoiminnan uudistamisesta. Laadukkaisiin esiintyjiin panostaminen vaati paremmat puitteet. Vanha paviljonki remontoitiin ja sen yhteyteen tehtiin laajennus: discorakennus ja ravintola.[1]

Uudistetusta tanssipaikasta järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti ”Discoland”. Nimen uskottiin kuvaavan paikan modernia ja nuorekasta ilmettä.[1]

Discoland palveli sekä iskelmätanssien että muun kevyen musiikin ystäviä. Parhaina iltoina tanssit järjestettiin yhtäaikaa sekä vanhalla että uudella puolella. Discolandin lavalle nousivat monet maamme tunnetuimmista artisteista ja yhtyeistä: lavalla ovat esiintyneet ainakin Katri Helena, Tapani Kansa, Erkki Junkkarinen, Juice Leskinen, Armi ja Danny, Paula Koivuniemi, Matti ja Teppo, Hurriganes, Dingo, HIM ja Eppu Normaali. Discolandissa esiintyi myös ulkomaisia artisteja.[1]

Discoland tunnettiin vuosikymmenten ajan yhtenä maakunnan ”kuumimmista menomestoista”, jonne alueen nuoriso kokoontui tanssimaan ja juhlimaan pitkienkin matkojen päästä. 1970-luvulta 1990-luvulle kestäneellä tanssilavojen kultakaudella Discoland houkutteli tapahtumailtoinaan säännöllisesti 1200–1300 kävijää.[1] Huumoriryhmä Kummelin esiintyessä vuonna 1994 oli paikalla yli 3 000 ihmistä.[2]

Vuonna 1980 reisjärveläinen 17-vuotias tyttö surmattiin paluumatkalla Discolandin tansseista. Tyttö sai peukalokyydin nuorelta mieheltä, joka surmasi hänet ampuma-aseella Lestijärven ja Reisjärven välillä metsässä. Uhri löydetiin vasta päivien päästä. Tapaus oli mediassa esillä pitkään, vähensi liftaamista ja vaikutti väliaikaisesti myös Discolandin kävijämääriin. [3]

Vilkkaimpina vuosina Discolandin kanssa suosiosta kilpaili Nivalan Tuiskula.[4]

Järjestäjiä huolestutti 1990-luvulla Discolandin pysäköintialueella autoissa viihtyvä nuoriso, joka ei ostanut pääsylippua huvipaikkaan. Keinoiksi haettiin lipun hinnan laskua ja aluelippua.[5]

Toiminta hiipui 2000-luvulle tultaessa kävijöiden ja talkooväen vähetessä ja päättyi kokonaan vuonna 2004. Huonoon kuntoon päässyt ja ilkivallan kohteena rapistunut rakennus purettiin vuonna 2018.[2]