Dirma

Dirman kunnan pinta-ala on 699,4 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu etelässä Youwaroun piirin Déboyen, lännessä Youwaroun, pohjoisessa Dongon, idässä N’Dodjigun ja kaakossa Moptin piirin Korombanan kuntiin[3][4]. Alue on kumpuilevaa tasankoa, jolla kohoaa hiekkadyynejä[5]. Sen läpi virtaavat Nigerin sivuhaarat Bara Issa ja Ambiri, jotka muodostavat tulva-aikaan 13 järveä.[2]

Seutu kuuluu kuivuudesta kärsivään Sahelin vyöhykkeeseen. Kasvillisuus on pensas- ja heinäaroa.[5] Kunnassa sijaitsee Euguemin metsänsuojelualue[2].

Kunta on muodostettu vuonna 1996, jolloin entinen Ambirin arrondissementti jaettiin Dirman ja Dongon kunniksi[2]. Kyliä on 23. Yli tuhannen asukkaan keskuksia ovat Ambirin kyläryhmä ja Bara Issan varrella sijaitseva Modioko.[1] Asukkaista 40 % on fulbeja. Lisäksi on songhaita, bozoja, rimaibeja, markoja ja bambaroita. Vallitseva uskonto on islam.[5]

Tärkeimmän liikenneväylän muodostavat vesitiet. Vesiliikennettä haittaa jokien liettyminen ja kaluston puute. Kuivana aikana kuntaan on myös maantieyhteys.[6]

Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, käsityöammatit ja kaupankäynti. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, riisi, durra ja maapähkinä. Hirssiä viljellään hiekkadyyneillä (45 % pinta-alasta) ja riisiä tulvatasangolla sekä pienillä keinokastelluilla pelloilla. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, hevoset ja siipikarja. Transhumanssiin perustuvaa karjanhoitoa (85 % karjasta) harjoittavat varsinkin fulbet ja rimaibet. Käsityöläiset kuuluvat erityisiin kastiryhmiin. Bozot ja somonot ovat ammattikalastajia, jotka vievät saaliinsa myytäväksi Moptiin. Ambirissa ja Modiokossa on viikoittaiset toripäivät. Kaupankäynti suuntautuu myös Sahin, Attaran ja Youwaroun markkinoille.[2][5]

Palveluihin kuuluu neljä alakoulua[7] ja Ambiri Haben terveyskeskus. Yleisimpiä terveysongelmia ovat ripulitaudit, malaria, hengitystieinfektiot ja aliravitsemus. Vesihuoltoa vaikeuttaa kunnan sijainti tulva-alueella.[6]