Diritromysiini

Diritromysiini (C₄₂H₇₈N₂O₁₄) on makrolideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina esimerkiksi hengitystieinfektioiden hoitoon.


Diritromysiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(1R,2R,3R,6R,7S,8S,9R,10R,12R,13S,15R,17S)-9-[(2S,3R,4S,6R)-4-(dimetyyliamino)-3-hydroksi-6-metyylioksan-2-yyli]oksi-3-etyyli-2,10-dihydroksi-7-[(2R,4R,5S,6S)-5-hydroksi-4-metoksi-4,6-dimetyylioksan-2-yyli]oksi-15-(2-metoksietoksimetyyli)-2,6,8,10,12,17-heksametyyli-4,16-dioksa-14-atsabisyklo[11.3.1]heptadekan-5-oni
Tunnisteet
CAS-numero	62013-04-1
ATC-koodi	J01FA13
PubChem	6473883
DrugBank	DB08965
Kemialliset tiedot
Kaava	C₄₂H₇₈N₂O₁₄
Moolimassa	835,064
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	186–189 °C (hajoaa)[1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	10 %[2]
Proteiinisitoutuminen	15–30 %[3]
Metabolia	?
Puoliintumisaika	30–44 tuntia[2]
Ekskreetio	ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	oraalinen

Ominaisuudet ja käyttö

Diritromysiini muistuttaa rakenteeltaan erytromysiiniä. Se on erytromysyyliamiinin puolisynteettinen johdannainen. Yhdisteen antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää bakteerien proteiinisynteesiä. Teho grampositiivinen bakteereja vastaan on hieman heikompi kuin erytromysiinin, mutta teho eräitä gramnegatiivisia bakteereja vastaan voi olla parempi. Diritromysiiniä käytetään keuhkokuumeen keuhkoputkentulehduksen ja ihoinfektioiden hoitoon.[2][3][4]

Haittavaikutukset

Suurin osa diritromysiinin haittavaikutuksista on mietoja. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat huonovointisuus, vatsakivut, ripuli ja pääkipu.[2][3][4][5]

Lähteet

Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 568. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 284. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
Arthur H. Jeske: Mosby's Dental Drug Reference, s. 421. Elsevier, 2017. ISBN 9780323481113. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
Satoshi Omura: Macrolide Antibiotics, s. 113, 369–370. Academic Press, 2002. ISBN 978-0-12-526451-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 1019. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Merck-1] Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 568. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)

[antibiotic-2] Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 284. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)

[mosby-3] Arthur H. Jeske: Mosby's Dental Drug Reference, s. 421. Elsevier, 2017. ISBN 9780323481113. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)

[macr-4] Satoshi Omura: Macrolide Antibiotics, s. 113, 369–370. Academic Press, 2002. ISBN 978-0-12-526451-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)

[Meyler-5] J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 1019. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)