Dipoli-dipolisidos

Dipoli-dipolisidos on molekyylien välinen kemiallinen sidos. Dipoli-dipolisidoksiksi kutsutaan pysyvistä dipoleista aiheutuvia molekyylien välisiä vetovoimia. Vetovoimien suuruus riippuu dipolien välisistä etäisyyksistä ja dipolien suuntautumisesta.[1] Dipoli-dipolisidos syntyy, kun poolisen molekyylin pysyvät dipolit vetävät puoleensa muita molekyylejä siten, että molekyylin positiivisesti varautunut pää vetää puoleensa molekyylin negatiivisesti varautunutta päätä ja negatiivinen positiivisesti varautunutta päätä. Tällöin sanotaan molekyylin eri osien olevan osittaisvarauksen sijaintipaikkoina, vaikka tämä varausero johtuukin elektronin (jolla on määrätty varaus) funktion epätasaisesta avaruudellisesta sijoittumisesta molekyylissä. Kun osittaisvarausta on molekyylissä siten että se on avaruudellisesti enemmän suuntautunut tiettyyn suuntaan, se voi muodostaa dipoli-dipolisidoksen.

Vetysidos

Vetysidokset ovat erityisen vahvoja dipoli-dipolisidoksia. Sidoksessa pienikokoinen vetyatomi on liittynyt kovalenttisesti pienikokoiseen, hyvin elektronegatiiviseen epämetalliatomiin. Atomin pienen koon ja suuren elektronegatiivisuuden takia syntyvät osittaisvaraukset ovat suurempia kuin poolisissa molekyyleissä yleensä. Vetysidokset ovat vahvimpia molekyylien välisiä sidoksia, mutta ne ovat heikompia kuin atomien väliset kovalenttiset sidokset.

Pieniatomisia ja elektronegatiivisia alkuaineita ovat esimerkiksi happi, typpi ja fluori.

Lähteet
  1. Dipole–dipole interaction IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
    • Kanerva, K., Karkela, L. & Valste, J. (2004). Katalyytti: Peruskurssi. Porvoo: WSOY, WS Bookwell Oy, s. 69–73.
    • Ojala, P. et al. (2002). Dipoli: Lukion kemia: Kokeellinen luonnontiede. Jyväskylä: Tammi, Gummerus Kirjapaino Oy, s. 60–62.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.