Dioptria

Dioptria (joskus diopteri, engl. dioptre tai diopter) on optisen taittokyvyn[1] ja optisen järjestemän voimakkuuden[2] yksikkö. Yksikkönä se on metrin käänteisarvo, 1/m[2], jolle on annettu erityisnimi. Dioptrialla ei ole virallisesti vahvistettua mittayksikkötunnusta[2][1], mutta joskus sen tunnuksena käytetään kirjainta d.[3]

Linssin taittokyky dioptrioina on sen metreissä mitatun polttovälin käänteisarvo ja diopterilukema (D) on polttovälin (f) käänteisarvo:[3]

D={\frac {1}{f}}\,.

Silmälasien linssien voimakkuudet ilmoitetaan dioptrioina. Kun taittovoimakkuus on negatiivinen, kyseessä on hajottava linssi eli kovera linssi. Vastaavasti kun taittovoimakkuus on positiivinen, on kyseessä kupera linssi.

Ihmisen silmän suurin taittovoimakkuus on +60 dioptriaa.^lähde? Taittovoimakkuus kuitenkin heikkenee voimakkaasti 40–60 vuoden iässä.

Lähteet

Heikki Lehto, Tapani Luoma, Raimo Havukainen, Janna Leskinen: Fysiikka 2-3 – Lämpö - Aallot. Tammi, 2006. ISBN 951-26-5223-4.

Viitteet

Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014), 9 § Finlex. Viitattu 4.6.2015.
”Tietyillä erikoisaloilla käytetyt yksiköt”, SI-opas, s. 9. Suomen Standardoimisliitto, 2002. ISBN 952-5420-93-0. Teoksen verkkoversio.
K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen: ”Linssit”, Lukion fysiikka 1, s. 169. WSOY, 1972. ISBN 951-0-00557-6.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[my_asetus-1] Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014), 9 § Finlex. Viitattu 4.6.2015.

[si_opas-2] ”Tietyillä erikoisaloilla käytetyt yksiköt”, SI-opas, s. 9. Suomen Standardoimisliitto, 2002. ISBN 952-5420-93-0. Teoksen verkkoversio.

[LukFys-3] K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen: ”Linssit”, Lukion fysiikka 1, s. 169. WSOY, 1972. ISBN 951-0-00557-6.