Dioptaasi
Dioptaasi on vihreä ja lasikiiltoinen silikaattimineraali[1], jonka väri johtuu sen sisältämästä kuparista.[2] Sen nimi on yhdistelmä kreikan kielisistä sanoista "nähdä läpi" (dia optima).[3] Sen näytteet ovat yleensä syvänvihreitä, omamuotoisia kiteitä, jotka ovat kvartsissa (jos näyte on Venäjältä) tai kalsiitissa (jos näyte on Namibiasta). Venäjä (Kazakstan) ja Namibia (Tsumeb) ovat yleisimmät dioptaasin alkuperämaat. Dioptaasi on harvinainen mineraali, eikä sitä esiinny edellä mainittujen löytöpaikkojen lisäksi kuin muutamassa muussa paikassa. Se on kuparimalmin hapettumistuote. Ensimmäisen kerran dioptaasia tavattiin kuparikaivoksessa 1700-luvulla, ja sitä luultiin silloin smaragdiksi. Se on kuitenkin pehmeämpää kuin smaragdi (Mohsin asteikolla noin 5) ja sillä on trigoninen kiderakenne, joten asiaan perehtynyt voi erottaa sen smaragdista helposti.
Dioptaasi | |
---|---|
Luokka | silikaattimineraalit |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | vihreä |
Asu | kiteinen |
Kidejärjestelmä | trigoninen |
Kovuus Mohsin asteikolla | noin 5 |
Optiset ominaisuudet | |
Kiilto | lasikiilto |
Aiheesta muualla | |
Dioptaasilla ei ole erityistä käyttötarkoitusta. Mineraalien keräilijät ovat kuitenkin kiinnostuneita sen upeasta ulkonäöstä. Niinpä sitä myydään Internet-kaupoissakin vaihtelevaan hintaan. Vaatimattomamman näytteen saattaa saada jopa 20 dollarilla, mutta kauneimmat näytteet maksavat satoja dollareita.
Dioptaasia kutsutaan myös nimellä Kieselkupfer-smaragdiksi.[4]
Lähteet
- Kivet ja mineraalit A–Ö Kiviopas.fi. Arkistoitu 12.2.2008. Viitattu 25.8.2010.
- Seppo I Lahti: Mineraalien väreistä. Osat 1-3. Kivi 2002. coloriasto.blogspot.com. Viitattu 25.8.2010.
- ”Dioptaasi”, Mineraalit ja jalokivet, s. 239. Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.
- Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet Otava, Keuruu. (ISBN 951-1-10837-9)