Dionysoksen pyhäkkö (Naksos)

Dionysoksen pyhäkön raunioita.

Dionysoksen pyhäkön hestiatorionin raunioita.

Pyhäkön paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään mykeneläisellä ajalla 1300–1100-luvuilla eaa. Kulttia harjoitettiin alun perin ulkotiloissa ja se jatkui tällaisena vielä geometriselle kaudelle noin vuoteen 800 eaa. saakka. Tuolloin paikalle rakennettiin ensimmäinen pyhäkkörakennus. Sen jälkeen paikalla on ollut eri vaiheissa yhteensä neljä eri pyhäkkörakennusta, jotka kaikki on rakennettu samalle paikalle samansuuntaisesti.[1][2]

Ensimmäinen noin vuonna 800 eaa. rakennettu pyhäkkö oli tehty puusta ja tiilistä. Se tuhoutui noin vuonna 730 eaa. mahdollisesti läheisen joen tulvimisen seurauksena. Tämän jälkeen rakennettiin toinen pyhäkkö, joka oli jaettu pylväin neljään laivaan. Se on ollut aikakauteensa nähden huomattavan suuri. Sen tuhouduttua rakennettiin kolmas pyhäkkö noin vuonna 680 eaa. Se oli kolmilaivainen ja hyödynsi osin aiemman pyhäkön seiniä. Siinä oli neljän pylvään muodostama pylväikkösisäänkäynti.[1][2]

Kolmas pyhäkkö tuhoutui ilmeisesti 600-luvun eaa. aikana, jonka jälkeen kulttia harjoitettiin jälleen ulkotiloissa olleen alttarin ympärillä. Neljäs ja suurin pyhäkkö rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 580–550 eaa. Se on varhaisin tunnettu joonialaistyylinen marmorinen prostylos-temppeli, ja se on merkittävä tyylisuunnan kehityksen kannalta.[1][2]

Dionysoksen kultti liittyi viiniin ja pitoihin. Kreikkalaisessa mytologiassa Dionysos vaikutti muun muassa juuri Naksoksella ja sai siellä puolisokseen Theseuksen hylkäämän Ariadnen.[3] Tutkimusten perusteella rakennusta on käytetty seremoniallisena pitotilana, toisin sanoen siellä on nautittu Dionysoksen juhliin liittyneitä aterioita. Laajimmassa vaiheessa sisälle rakennukseen on mahtunut ainakin 18 arvovierasta, kun muut ovat nauttineet ateriat ulkotiloissa.[2]

Pyhäkköä jouduttiin korjaamaan roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. huonojen perustusten vuoksi. Varhaiskristillisellä ajalla 400- tai 500-luvulla jaa. pyhäkkö muutettiin basilikakirkoksi. Myöhemmin paikalle rakennettiin pieni Pyhälle Yrjölle (Ágios Geórgios) omistettu kirkko.[2][3][4]

Pyhäkkö paikallistettiin vuonna 1982. Sen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritettiin kreikkalaisten ja saksalaisten yhteistyönä vuosina 1986–1996. Samalla pyhäkön pylväitä on kunnostettu.[1][2]

Dionysoksen pyhäkön kaivo.

Pyhäkkö sijaitsee Livádin laaksossa noin kaksi kilometriä länsiluoteeseen Glynádon kylästä ja noin kolme kilometriä etelään Náxoksen kaupungista. Alue on ollut antiikin aikana jossain määrin soinen, ja tulvat olivat jatkuva ongelma.[4]

Nykyisin paikalla olevat rauniot ovat pyhäkön viimeisestä eli neljännestä rakennusvaiheesta. Pyhäkkö edusti joonialaista tyyliä. Se oli tehty paikallisesta granodioriitista. Pyhäkön julkisivussa oli marmorinen pylväikkösisäänkäynti (prostasis). Kaksi neljän pylvään pylväsriviä jakoi rakennuksen kolmeen laivaan. Pyhäkköön liittyi laaja hestiatorion eli tila pidoille. Pyhäkössä oli myös mysteerikulttiin liittynyt adyton eli kaikkein pyhin.[2][4]

Pyhäkköalue oli ympäröity temenos-muurilla, ja sen koko oli noin 70 × 58 metriä. Alueella oli muun muassa marmorinen alttari. Pyhäkköalueen länsilaidalla oli stoaa muistuttava pylväshalli.[2]

Pyhäkköalueelta on löydetty paljon erilaisia astioita ja muuta keramiikkaa, mikä liittyy paikalla vietettyihin juhliin aterioineen. Alueelta on löydetty myös lukuisia votiiviesineitä sen pitkän historian varrelta.[2] Arkeologisella alueella on pieni näyttelytila löydöille.[3] Löytöjä on esillä myös Náxoksen arkeologisessa museossa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dionysoksen pyhäkkö Wikimedia Commonsissa