Diolkos

Diolkoksen länsipään kiveystä.

Diolkos rakennettiin 500-luvulla eaa. mahdollisesti Korintin tyranni Periandroksen aikana. Sen tehtävänä oli mahdollistaa ainakin kevyemmille aluksille ja sotalaivoille nopea yhteys Saroninlahden ja Korintinlahden välillä.[1] Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä siitä, missä määrin tietä todella käytettiin tavallisten laivojen siirtämiseen: Perinteisen tulkinnan mukaan tietä olisi käytetty jatkuvasti kaikkien kaupunkivaltioiden kauppalaivojen ja niiden rahdin kuljettamiseen, ja sillä olisi näin ollut suuri merkitys Korintin taloudelle. Joidenkin tutkijoiden mukaan tie olisi ollut antiikin aikana kuitenkin lähinnä Korintin ja sen liittolaisten käytössä.[2]

Nimi Diolkos tulee sanoista dia- (διά, ”läpi”) ja holkos (ὁλκός, ”laivojen vetolaite”). Nimitys tunnetaan Strabonilta, joka käytti sitä Korintin kannaksen kapeimmasta kohdasta, sekä Strabonia lainanneelta grammaatikko Hesykhiokselta. Kumpikaan ei käytä sitä nykyisessä merkityksessä kuvaamaan varsinaista tietä; käyttö tässä tarkoituksessa on nykyaikaista alkuperää.[2]

Tien länsipää uusittiin 300-luvulla eaa. Osa Diolkoksesta tuhoutui keisari Neron aloittamissa kanavan rakennustöissä vuonna 67 jaa. Diolkos oli kuitenkin käytössä 800-luvulle saakka,[1] tosin loppuaikoinaan mahdollisesti lähinnä sotilaskäytössä. Korintin kannaksen halkaiseva Korintin kanava valmistui vasta vuonna 1893. Diolkoksen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1956–1959 Nikólaos Verdelíksen johdolla.[3][4]

Diolkoksen länsipää.

Diolkoksen pituus oli noin seitsemän kilometriä ja leveys noin 3,4–6,0 metriä. Se oli rakennettu kannaksen poikki loivimpaan mahdolliseen kohtaan. Tie oli kivetty suorakulmaisin kalkkikivilohkarein ja sen keskellä kulki kaksi uraa noin 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Uria pitkin vedettiin todennäköisesti jonkinlaista pyörillä varustettua laivojen vetolaitetta. Laivojen lasti on todennäköisesti purettu laivojen keventämiseksi ja kuljetettu erikseen tavallista tietä pitkin. Ainakin tien länsipäässä on ollut kivetty satamalaituri.[1][3][5]

Tietä on kaivettu esiin noin 255 metrin matkalta sen länsipäässä Peloponnesoksen puolella eli nykyisen kanavan eteläpuolella, jossa myös Diolkoksen varsinainen arkeologinen kohde sijaitsee, sekä noin 204 metrin matkalta kanavan pohjoispuolella.[1] Diolkoksen reitti kulki todennäköisesti suurimmaksi osaksi kanavan linjauksen pohjoispuolella. Tien arvellaan tehneen mutkan lähellä länsipäätään suunnilleen samassa kohdassa, jossa kanavan linjaus risteää tien reitin kanssa.[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diolkos Wikimedia Commonsissa