Dinanath Batra

Batra syntyi vuonna 1932 Dera Gazi Khanissa, Brittiläisessä Intiassa, nykyisen Pakistanin alueella.[1] Intian jaosta vuonna 1947 seuranneista uskonnollisista väkivaltaisuuksista alkoi hänen yhteytensä hindunationalistiseen vapaaehtoisjärjestö Rashtriya Swayamsevak Sanghiin (RSS). Järjestö antoi hänelle ja muille hinduille tehtäväksi suojella hindulaisia Pakistanin alueella. Omien sanojensa mukaan hän soluttautui tuolloin moskeijoihin selvittääkseen, kuinka muslimit aikoivat hyökätä hinduja vastaan. Näitä hänen keräämiään tiedustelutietoja hyödynnettiin hindulaisten evakuoinnissa.[2]

Batra on toiminut opetustehtävissä koko työuransa. Rehtorina hän on toiminut kahdessa koulussa, joista jälkimmäisessä hän aloitti vuonna 1966.[1] Vuonna 1955 hän havaitsi oppikirjoissa siirtomaavaikutuksena pitämänsä näkökulman, joka hänen mukaansa kuvasi paikalliset sankarit negatiivisessa valossa. Tuolloin hän aloitti kampanjansa kyseisten väittämien poistamiseksi oppikirjoista.[2] Vuonna 1990 hänet valittiin Vidya Bharati -koulutusjärjestön täysaikaiseksi pääsihteeriksi.[1] Järjestön pääsihteerinä hän sai yhteyden opetusministeri Murli Manohar Joshiin, jonka epävirallisena neuvonantajana Batra monesti toimi. Hänen antamiinsa ehdotuksiin sisältyi muun muassa ehdotus, että korkeakouluja tulisi järjestelmällisesti kehottaa tutkimaan muinaisten intialaisten tekemiä tieteellisiä saavutuksia. Hänen mukaansa myös arvokasvatuksen pitäisi olla välttämätön osa korkeakouluja sekä yhteisöllinen vapaaehtoistyö. Historiankirjoihin ehdottamiaan poistoja hän perusteli sillä, että lännessäkään Jeesuksen ei sanota olleen avioliiton ulkopuolella syntynyt.[3] Vuonna 2007 Madhya Pradeshin hallitus poisti seksikasvatuksen koulujen opetuksesta Batran pyynnöstä. Osavaltion mukaan seksikasvatuksella ei ole sijaa intialaisessa kulttuurissa. Batran mukaan seksikasvatus tulisi korvata joogalla.[4]

Batran perustama koulutusjärjestö Shiksha Bachao Andolan Samiti ("koulutuksen pelastamiskamppailu") on kerännyt yhteen koulujen, väitetysti epäintialaisesta, oppimateriaalista huolestuneita henkilöitä. Järjestö on vaatinut loukkaaviksi kokemiensa kirjojen poistamista myynnistä sekä sensuuria, joka perustuu Intian jumalanpilkkalakiin.[2] Vuonna 2014 hän nousi julkisuuteen vaadittuaan indologi Wendy Donigerin kirjoittamaa The Hindus: An Alternative History -kirjaa pois myynnistä. Hänen mukaansa kirja loukkasi hindujen tunteita, sisälsi valheita jumalista ja kansallissymboleista. Kustantaja suostui pyyntöön.[5] Samana vuonna Gujaratin osavaltio päätti ottaa Batran kirjoittamat teokset osaksi osavaltion koulujen oppimateriaalia.[6] Joukko intialaisia historioitsijoita ilmoitti vastustavansa päätöstä, koska heidän mukaansa Batran kirjat ovat lähempänä fantasiaa kuin historiaa.[7]

Haryanan osavaltio otti vuonna 2015 Batran kirjoittamat moraalikasvatusta käsittelevät kirjat osaksi osavaltion koulutusohjelmaa. Batran mukaan Haryanan koulutusministeri otti häneen yhteyttä ja pyysi häntä toimittamaan kuusi kirjaa moraalikasvatuksesta. Hänet valittiin myös jäseneksi Haryanan koulutuksesta vastaavaan paneeliin.[8] Kyseiset kirjat alkavat rukouksella viisauden jumalatar Sarasvatille. Kirjojen muu sisältö on joogaohjeita ja inspiroivia kertomuksia historian merkkihenkilöistä sekä lainauksia eri uskontojen pyhistä kirjoista.[9]

India Todayn haastattelussa vuonna 2015 Batra ilmoitti haluavansa kouluihin intialaista tiedettä, vedalaista matematiikkaa ja arvokasvatusta. Hän kritisoi samassa yhteydessä seksikasvatusta, joka hänen mukaansa tulisi oppia avioiduttaessa eikä koulussa. Hän ilmoitti pitävänsä koulutusjärjestelmää Karl Marxin ja Thomas Macaulayn seuraajien kehittämänä, minkä vuoksi niistä puuttuu kulttuuriset ja kansalliset arvot.[10] Kaksi vuotta myöhemmin hän vaati useita muutoksia koulukirjoihin. Hänen mukaansa niistä piti poistaa muun muassa englannin- ja urdunkieliset sanat sekä viittaukset kansanpuolueeseen hindupuolueena ja kongressipuolueeseen sekulaarina. Samoin viittaukset Intian uskonnollisiin väkivaltaisuuksiin tuli poistaa ja korvata kertomuksilla intialaisista sankareista.[11]