Dilma Rousseff

Dilma Vana Rousseff (s. 14. joulukuuta 1947, Belo Horizonte, Minas Gerais) on brasilialainen taloustieteilijä, työväenpuolueen (Partido dos Trabalhadores) poliitikko ja Brasilian presidentti vuodesta 2011 vuoteen 2016 asti, kunnes sai virkasyytteen. Rousseff toimi häntä edeltäneen presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan henkilöstöpäällikkönä kesäkuusta 2005. Tätä ennen hän toimi kaivos- ja energiaministerinä 1. tammikuuta 2003 – 21. kesäkuuta 2005.

Dilma Rousseff
Dilma Rousseff (2019)
Dilma Rousseff (2019)
Brasilian 36. presidentti
1. tammikuuta 2011 – 31. elokuuta 2016
Varapresidentti Michel Temer
Edeltäjä Luiz Inácio Lula da Silva
Seuraaja Michel Temer
Brasilian kaivos- ja energiaministeri
1. tammikuuta 2003 – 21. kesäkuuta 2005
Edeltäjä Francisco Luiz Sibut Gomide
Seuraaja Silas Rondeau
Henkilötiedot
Syntynyt14. joulukuuta 1947
Brasilia Belo Horizonte, Minas Gerais[1]
Kansalaisuus Brasilia brasilialainen
Puoliso Cláudio Galeno Linhares (1967–1969),
Carlos Franklin Paixão de Araújo (1969–2000)
Lapset 1
Tiedot
Puolue työväenpuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
dilma.com.br

Marxilaisessa sissijärjestössä

Rousseffin isä oli 1930-luvulla Brasiliaan maanpakoon muuttanut bulgarialainen kommunisti ja äiti brasilialainen opettaja.[1]

Rousseffista tuli marxisti vuoden 1964 vallankaappauksen myötä.[2] Hän liittyi Brasilian sotilasdiktatuurin aikana vastarintaliikkeeseen, jossa hänen tehtävänsä oli opettaa marxismia ay-väelle, ja hänen kerrotaan opiskelleen sissistrategiaa Comando de Libertação Nacional (Colina) -järjestössä.[1]

Vuonna 1969 Rousseff jatkuvasti muutti ja vaihtoi nimeään,[3] edes hänen toinen puolisonsa Carlos Araújo ei tiennyt Rousseffin oikeaa nimeä ennen tämän pidätystä.[4] Araújo oli alun perin Brasilian kommunistipuolueen toisinajattelijaryhmän johtaja[5] ja Fidel Castron ja Che Guevaran tavannut vallankumousjohtaja.[6] Vuodesta 1970 Rousseff oli kolme vuotta vangittuna ja joutui toistuvasti kidutuksen kohteeksi.[1] Pariskunta oli osan aikaa samassa vankilassa ja sai perhetapaamisia.[7]

Maltillistuminen

Pariskunta oli myöhemmin Demokraattisen työväenpuolueen perustajia. Dilma kuitenkin erosi tästä puolueesta vuonna 2000 ja edustaa nykyään Brasilian työväenpuoluetta (PT).[1]

Rousseff sanoo, että vaikka hänen kantansa on muuttunut marxilaisuudesta pragmaattiseen kapitalismiin, hän on yhä ylpeä radikaaleista juuristaan. ”Opimme paljon. Teimme paljon typeryyksiä ... mutta uskalsimme haluta maasta paremman.”[8]

Presidentiksi

Vuoden 2010 presidentinvaalissa Rousseff oli työväenpuolueen presidenttiehdokas.[9] Lula toivoi Rousseffia seuraajakseen.[10] Rousseffin merkittävin vastaehdokas oli São Paulon entinen kuvernööri José Serra. Vaalin ensimmäisellä kierroksella 3. lokakuuta Rousseff sai 46,9 prosenttia äänistä ja Serra 32,6 prosenttia.[11] Toinen kierros järjestettiin 31. lokakuuta 2010, jolloin Rousseff valittiin Brasilian ensimmäiseksi naispresidentiksi.[12] Osa Brasilian piispoista paavi Benedictus XVI:n tukemana kehottivat äänestämään Rousseffia vastaan, koska väittivät tämän pyrkivän laillistamaan abortin.[13]

Rousseff vannoi virkavalansa 1. tammikuuta 2011. Hän lupasi ohjelmapuheessaan säilyttää Brasilian talouden nousun ja uudistaa maan verotusjärjestelmän. Virkaanastujaisia seurasi maan pääkaupungissa Brasíliassa kymmeniätuhansia Rousseffin kannattajia.[14]

Rousseff valittiin toiselle kaudelle 26. lokakuuta 2014.[15]

Brasilian parlamentti äänesti 12. toukokuuta 2016 luvuin 55-22 Rousseffin puoleksi vuodeksi pois virastaan, koska hänen epäillään kaunistelleen maan talouslukuja varmistaakseen uudelleenvalintansa vuoden 2014 vaaleissa ja hän joutui asiasta syytteeseen oikeudessa. Hänen tilalleen väliaikaiseksi presidentiksi nimitettiin hänen varapresidenttinään toiminut Michel Temer.[16] Oikeudenkäynti päättyi Rousseffin erottamiseen, ja Temer nousi presidentiksi 31. elokuuta 2016.[17]

Yksityiselämä

Rousseff oli naimisissa asianajaja Carlos Araújon kanssa lähes 30 vuotta kunnes he erosivat.[1] Heillä on yksi tytär, Paula, jolla on yksi poika, Gabriel.[18] Araújo on yhä Rousseffin lähin uskottu.[19]

Rousseff sairasti imukudossyövän vuonna 2009.[1]

Kunnianosoituksia

Galleria

Lähteet

  1. Jaana Kanninen: TAUSTA: Brasilian tulevan presidentin jännittävä elämä 1.11.2010. YLE uutiset. Viitattu 4.11.2010.
  2. Brazil's first woman president sworn in UPI. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  3. EBC memoria.ebc.com.br. Viitattu 1.11.2022. (portugaliksi)
  4. Alexis Glick: Power Woman Dilma Rousseff: Brazil's Entrepreneur-In-Chief Forbes. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  5. Singh at home in Pretoria and how!, The Telegraph, October 18, 2011.
  6. The former Marxist guerrilla who is set to become Brazil's first woman president telegraph.co.uk. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  7. CARVALHO, Luiz Maklouf. "As armas e os varões: A educação política e sentimental de Dilma Roussef". Piauí, number 31 (April 2009), p. 22-31.
  8. Ex-Guerrilla to be Brazil's First Female President by Bradley Brooks, Associated Press, 31 October 2010. Retrieved from Internet Archive 11 January 2014.
  9. Lula's party endorses presidential pick Dilma Rousseff 20.2.2010. BBC News. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  10. Kari Huhta: Onneksi meillä on Brasilia 27.1.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.1.2010. Viitattu 1.2.2010.
  11. Gallup: Rousseff johtaa Brasilian presidenttikisaa 09.10.2010. YLE Uutiset. Viitattu 29.10.2010.
  12. Brasilia sai ensimmäisen naispresidentin 31.10.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 21.11.2011. Viitattu 1.11.2010.
  13. La Jornada: Brasil es un país laico, replica Lula a la intromisión del Papa en los comicios jornada.com.mx. 30.10.2010. Viitattu 1.11.2022. (espanjaksi)
  14. Dilma Rousseff vannoi presidentinvalan Brasiliassa YLE Uutiset. 1.1.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 1.1.2011.
  15. Rytkönen, Anne-Pauliina: Istuva presidentti on voittanut vaalit Brasiliassa Yle Uutiset. 27.10.2014. Viitattu 27.10.2014.
  16. Brasilian presidentti hyllytettiin väliaikaisesti - esiintyi äänestyksen jälkeen uhmakkaasti Iltalehti. Viitattu 13.5.2016.
  17. Brasilian senaatti erotti presidentti Rousseffin Ilta-Sanomat. Viitattu 31.8.2016.
  18. Brasilian uusi presidentti Dilma Rousseff on uuden maailman mahtinainen 2.11.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 4.11.2010.
  19. Rousseff's Gender Revolution: Women Take Power in Brazilian Government Der Spiegel. 19.1.2012. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  20. Dilma Rousseff Gets Warm Red Carpet Welcome in Bulgaria 5.10.2011. Novinite.com. Viitattu 19.4.2021.
  21. Rousseff visita Madrid para recomponer las relaciones estratégicas con España La Voz de Galicia. 19.11.2012. Viitattu 19.4.2021. (espanjaksi)
  22. Condecorados: Orden el Sol del Peru (pdf) 2021. Ministerio de Relaciones Exteriores. Arkistoitu 9.10.2022. Viitattu 19.4.2021.
  23. Otorga Peña Orden del Águila Azteca a Rousseff; recibe la Cruz del Sur Quadratín CDMX. 26.5.2015. Viitattu 19.4.2021. (espanjaksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.