Kromaatti

Kromaatti-ioni (Cr O₄^2-) on anioni, joka syntyy kromihapon protolysoituessa dikromaatti-ionien lisäksi. Kromaatti-ioneita sisältäviä ioniyhdisteitä kutsutaan kromaateiksi. Useiden kromaattien väri on keltainen. Usein käytettyjä kromaattiyhdisteitä ovat muun muassa kaliumkromaatti (K₂CrO₄) ja keltaisena väriaineena käytetty lyijykromaatti (PbCrO₄). Dikromaateissa on Cr₂O₇²⁻-ioni, ja ne ovat väriltään voimakkaan oransseja.

Kaliumkromaattia

Kemialliset ominaisuudet

Kromaatti-ionin rakenne

Dikromaatti-ionin rakenne

Kromaatti-ionissa kromilla on sen korkein mahdollinen hapetusluku +VI, jonka takia kromaatit ovat voimakkaita hapettimia. Kromaatit korrosoivatkin voimakkaasti metalleja. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös korroosion estämiseen. Anodisina inhibiittoreina ne vaikuttavat anodilla tapahtuvaan sähkökemialliseen reaktioon sen nopeutta pienentävästi[1].

Vesiliuoksessa kromaatti-ionit sekä dikromaatti-ionit ovat tasapainossa.

2 CrO₄²⁻ + 2 H₃O⁺ ⇌ Cr₂O₇²⁻ + 3 H₂O

Tasapainoa voidaan siirtää Le Châtelier’n periaatteen mukaisesti kromaatti-ionin puolelle nostamalla liuoksen pH:ta eli tekemällä liuoksesta emäksisempi. Vastaavasti tasapaino siirtyy dikromaatti-ionin puolelle pH:ta laskemalla eli tekemällä liuos happamaksi. Tasapaino riippuu myös liuosten konsentraatiosta.

Natriumkromaatti, kaliumkromaatti ja ammoniumkromaatti liukenevat veteen hyvin. Sen sijaan kromaattiyhdisteet, joissa on kationina raskasmetalli, lantanoidi tai maa-alkalimetalli ovat veteen vain hieman liukoisia.

Terveysvaikutukset

Kromaatit ovat karsinogeenisia. Kromaatit ovat yksi yleisimmistä syöpäriskiä aiheuttavista aineista työpaikoilla [2]. Kromaatit onkin Suomessa luokiteltu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi[3]. Kromaatit aiheuttavat myös helposti allergisia iho-oireita[4].

Kromaatteja ja dikromaatteja

Ammoniumdikromaatti (NH₄)₂Cr₂O₇, CAS-numero 7789-09-5
Bariumkromaatti BaCrO₄, CAS-numero 10294-40-3
Cesiumkromaatti Cs₂CrO₄, CAS-numero 13454-78-9
Cesiumdikromaatti Cs₂Cr₂O₇, CAS-numero 13530-67-1
Hopeakromaatti Ag₂CrO₄, CAS-numero 7784-01-2
Hopeadikromaatti Ag₂Cr₂O₇, CAS-numero 7784-02-3
Kadmiumkromaatti CdCrO₄, CAS-numero 14312-00-6
Kaliumkromaatti K₂CrO₄, CAS-numero 7789-00-6
Kaliumdikromaatti K₂Cr₂O₇, CAS-numero 7778-50-9
Kalsiumkromaatti CaCrO₄, CAS-numero 13765-19-0
Litiumkromaatti Li₂CrO₄, CAS-numero 14307-35-8
Lyijykromaatti PbCrO₄, CAS-numero 7758-97-6
Natriumkromaatti Na₂CrO₄, CAS-numero 7775-11-3
Natriumdikromaatti Na₂Cr₂O₇, CAS-numero 10588-01-9
Nikkelikromaatti NiCrO₄, CAS-numero 12018-18-7
Rauta(III)kromaatti Fe₂(CrO₄)₃, CAS-numero 10294-52-7
Rubidiumkromaatti Rb₂CrO₄, CAS-numero 13446-72-5
Rubidiumdikromaatti Rb₂Cr₂O₇, CAS-numero 13446-73-6
Sinkkikromaatti ZnCrO₄, CAS-numero 13530-65-9
Strontiumkromaatti SrCrO₄, CAS-numero 7789-06-2

Lähteet

Sähkökemiallinen korroosio (pdf) ylivieska.cop.fi. Arkistoitu 27.1.2007. Viitattu 25.4.2008.
ASA-rekisteri työsuojelun ja tutkimuksen apuna Työterveyslaitos. Arkistoitu 9.2.2005. Viitattu 25.4.2008.
Valtioneuvoston päätös terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Finlex. Viitattu 25.4.2008.
Käsi-ihottuma – ongelma työssä ja vapaa-aikana (pdf) Psoriasisliitto. Arkistoitu 8.11.2007. Viitattu 25.4.2008.

Aiheesta muualla

Työterveyslaitos: Liukoiset kromi(VI)-yhdisteet^{[vanhentunut linkki]} (pdf)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[yksi-1] Sähkökemiallinen korroosio (pdf) ylivieska.cop.fi. Arkistoitu 27.1.2007. Viitattu 25.4.2008.

[kaksi-2] ASA-rekisteri työsuojelun ja tutkimuksen apuna Työterveyslaitos. Arkistoitu 9.2.2005. Viitattu 25.4.2008.

[kolme-3] Valtioneuvoston päätös terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Finlex. Viitattu 25.4.2008.

[nelja-4] Käsi-ihottuma – ongelma työssä ja vapaa-aikana (pdf) Psoriasisliitto. Arkistoitu 8.11.2007. Viitattu 25.4.2008.