Dikdikit
Dikdikit[2] eli kärsäantiloopit[3][4] (Madoqua) on pienten onttosarvisten heimoon kuuluvien sorkkaeläinten suku. Täysikasvuisten yksilöiden säkäkorkeus on 30–40 senttimetriä ja paino 3–5 kiloa. Dikidikien tuntomerkkejä ovat vaaleat laikut silmien ympärillä ja pitkulainen kuono. Uroksella on pienet ja pystyt, noin 7,5 cm pitkät sarvet. Dikdikit ja niitä hieman suuremman kalliohyppijän erottaa siitä, että dikdikit liikkuvat vain maassa. Dikdiknaaraat saavat vuodessa kaksi poikasta. Dikdikejä tavataan itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Lajien naaraat ovat hieman uroksia kookkaampia.
Dikdikit | |
---|---|
Kirkindikdikantilooppi (Madoqua kirkii) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Gasellit Antilopinae |
Suku: |
Dikdikit Madoqua Ogilby, 1837 |
Lajit[1] | |
|
|
Katso myös | |
Lähteet
- Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Madoqua Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)
- Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 30.10.2017.
- Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 828. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
- Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1298. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.