Dikaiarkhos

Dikaiarkhoksen kirjoittamiin maantieteen alan teoksiin kuuluvat:

• Kreikan elämä (Βίος τῆς Ἑλλάδος) – Dikaiarkhoksen merkittävin teos sisälsi selonteon Kreikan maantieteestä, historiasta sekä moraalisista ja uskonnollisista oloista. Sen tarkoituksena oli tarjota kaikki tieto kreikkalaisista, heidän elämästään ja tavoistaan. Teos koostui kolmesta kirjasta, joista ensimmäinen sisälsi Kreikan maantieteen ja historian kuvauksen, ja muodosti johdannon koko teokselle. Toinen kirja kuvasi Kreikan eri valtioita. Kolmas kirja kuvasi kreikkalaisten yksityistä ja julkista elämää, teattereita, pelejä, uskontoa jne. Toisesta kirjasta on säilynyt pitkä katkelma, mutta sitä ei voida sen nykyisessä muodossa pitää Dikaiarkhoksen itsensä kirjoittamana, sillä on lyhennelmä.
• Maan piiri (Γῆς περίοδος)[3] – Teos oli todennäköisesti niiden karttojen selitys, jotka Dikaiarkhos oli tehnyt ja antanut Theofrastokselle. Kartat käsittivät koko tunnetun maailman.[4]
• Kreikan kuvaus (Ἀναγραφὴ τῆς Ἑλλάδος) – Tämän niminen Theofrastokselle osoitettu teos on edelleen säilynyt Dikaiarkhoksen kirjoittamana, vaikkakin sen muoto ja henki ovat hänelle epätyypillisiä. Se onkin todennäköisemmin jonkin paljon myöhemmän kirjoittajan, joka on tehnyt runomitassa kirjoitetun parafraasin teoksen Maan piiri osista, tuotos. Teos koostuu 150:stä jambisäkeestä.
• Vuorten korkeuksista[5] – Teos, joka on saattanut olla teoksen Maan piiri osa, on varhaisin tunnettu yritys soveltaa kolmiomittausta vuorten korkeuksien mittaamiseen.
• Trofonioksen (luolaan) laskeutuminen (Ἡ εἰς Τροφωνίου κατάϐασις) – Useista kirjoista koostuva teos, joka sisälsi siitä lainattujen osien perusteella kuvauksen pappien rappeutuneista ja irstaista menoista Trofonioksen luolassa.[6]
• Eräitä muita teoksia, kuten Spartan perustuslaki (Πολιτεία Σπαρτιατῶν),[7] Olympialainen dialogi (Ὀλυμπικὸς ἀγών),[8] Panateenalainen dialogi (Παναθηναικός),[9] jne., jotka vaikuttavat olleen vain osia teoksesta Kreikan elämä.

Strabonin mukaan Polybios arvosteli Dikaiarkhoksen maantieteen alan teoksia monesta syystä.[10] Strabon itsekin[11] oli tyytymätön siihen, kuinka Dikaiarkhos kuvasi läntistä ja pohjoista Eurooppaa, joilla alueilla hän ei ollut koskaan käynyt.

• Lesboslaiset kirjat (Λεσϐιακοί) – Kolme kirjaa, jotka olivat saaneet nimensä siitä, että filosofiset keskustelut sijoittuivat Mytileneen Lesboksen saarelle. Dikaiarkhos pyrkii todistamaan, että sielu on kuolevainen.[12] Cicero[13] tarkoittaa todennäköisesti tätä teosta puhuessaan teoksesta nimeltä Sielusta.
• Korinttilainen dialogi (Κορινθιακοί) – Kolme kirjaa, jotka olivat eräänlainen jatko Lesboslaisille kirjoille.[14] Teos on todennäköisesti sama, josta Cicero[15] käyttää toisaalla nimeä Ihmisen tuhosta (de Interitu Hominum).

• Kolmen kaupungin dialogi (Τριπολιτικός, Tripolitikos)[16] – Teos, josta tutkivat ovat väitelleet paljon. Se oli todennäköisesti hallintoa koskeva vertaileva tutkimus. Dikaiarkhos jakoi hallintomuodot Aristotelesta seuraten kolmeen: demokratia, aristokratia ja monarkia.[17] Hän kannatti sekamuotoa, jossa on kaikuja spartalaisesta järjestelmästä, jossa on osia kaikista kolmesta hallintomuodosta. Tämä teos on saattanut toimia innoituksena Ciceron teokselle De republica.

Teos Uhrauksesta Ilionissa (περὶ τῆς ἐν Ἰλίῳ ϑυσίας)[18] vaikuttaa viitanneen uhrimenoihin, jotka Aleksanteri Suuri toimitti Ilionissa eli Troijassa.

Lisäksi tunnetaan eräitä muita teoksia, jotka ovat luonteeltaan kieliopillisia ja joiden on uskottu myös olleen Dikaiarkhoksen kirjoittamia. Näihin kuuluvat Alkaioksesta (Περὶ Ἀλκαίου)[19] ja Yhteenvetoja Euripideen ja Sofokleen juonista (ὑποθέσεις τῶν Εὐριπίδου καὶ Σοφοκλέους μύθων),[20] Ne ovat kuitenkin saattaneet olla toisen Dikaiarkhoksen, lakedaimonialaisen grammaatikon, kirjoittamia. Sudan mukaan tämä oli Aristarkhos Samothrakelaisen oppilas. Häneen saattaa olla viittauksia Apollonios Dyskoloksen teoksissa.[21]