Dido (laulaja)

Dido (oik. Florian Cloud de Bounevialle O’Malley Armstrong,[1] s. 25. joulukuuta 1971) on englantilainen laulaja-lauluntekijä, joka esiintyy äitinsä hänelle lapsuudessaan antamalla lempinimellä. Hän on saanut BRIT Awardin ja ollut Grammy-ehdokkaana.

Dido
Dido vuonna 2019.
Dido vuonna 2019.
Henkilötiedot
Koko nimi Florian Cloud de Bounevialle O’Malley Armstrong
Syntynyt25. joulukuuta 1971
Ammatti laulaja-lauluntekijä, tuottaja
Sukulaiset Rollo Armstrong (veli)
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1993–
Tyylilajit
Soittimet
Levy-yhtiöt Cheeky, Arista, Sony Music
Aiheesta muualla
Kotisivut
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Varhainen elämä

Didon äiti Claire (o.s. Collins) on ranskalainen runoilija ja hänen isänsä William O’Malley Armstrong (9. marraskuuta 1938 – 22. joulukuuta 2006) oli irlantilainen[2] kustantaja sekä Sidgwick & Jacksonin[3][4] entinen toimitusjohtaja. Epävirallisesti myyttisen Karthagon kuningattaren mukaan nimetty Dido kävi kouluja Thornhillin ala-asteella, Lontoon kaupungin tyttökoulussa sekä Westminsterissä. Koska hän on syntynyt joulupäivänä, hän vietti ”virallista” syntymäpäiväänsä 25. kesäkuuta.[5] Viiden vuoden iässä hän varasti nokkahuilun koulusta ja teini-ikään mennessä Dido oli oppinut soittamaan pianoa, nokkahuilua sekä viulua. Aikuisena hän oppi soittamaan kitaraa ja näytti taitonsa yleisöille Life For Rent -kiertueen aikana. Ennen kuin Dido alkoi täysipäiväiseksi muusikoksi, hän teki töitä kirjallisuuden parissa samalla kun opiskeli lakia Lontoon yliopistossa Birkbeckissä.

Ura

Alkuaikojen levytykset

Vuonna 1995 Dido alkoi nauhoittaa demokappaleita, jotka kerättiin yhteen kokoelmaan nimeltä Odds & Ends ja lähetettiin eteenpäin. Tultuaan tunnetuksi Nettwerk-levy-yhtiölle yhteistyöstään Faithlessin (Dido osallistui muun muassa kappaleiden Flowerstand Man ja Hem of His Garment kirjoittamiseen ja laulamiseen) sekä veljensä Rollo Armstrongin johtaman Englantilaisen dance-ryhmän kautta, Nettwerk teki sopimuksen hänen kanssaan. Odds & Ends kiinnitti Sony BMG:n tytäryhtiö Arista Recordsin huomion, jonka kanssa Dido teki sopimuksen Yhdysvaltoihin. Odds & Ends kokoelmalta kappale Take My Hand sisältyi No Angelin joka versioon, bonuskappaleena. Sweet Eyed Baby uudelleenmiksattiin ja -nimettiin Don’t Think of Me’ksi ja kappaleet Worthless sekä Me julkaistiin vain levyn Japanin versiolla.

Läpimurto (1998–2000)

Veljensä Rollon levy-yhtiö Cheeky Records, jonka kanssa Didolla oli myös sopimus, myytiin BMG recordsille vuonna 1999, joka osaltaan viivästytti No Angelin julkaisua Isossa-Britanniassa, mutta toisaalta se salli Didon keskittyä albumin mainostamiseen Yhdysvalloissa. Levyn julkaisua edeltäneet ja seuranneet kiertueet lisäsivät Didon musiikin saamaa julkisuutta. Ensimmäisen virallisen singlen, Here With Me:n, jota käytettiin televisiosarja Roswellin tunnusmusiikkina, valitsivat Dido sekä hänen levy-yhtiönsä yhdessä. Epäilemättä myös ”Here With Me:n kekseliään musiikkivideon soittaminen Euroopan MTV:lla auttoi Didoa tulevassa menestyksessään. Vuonna 1998, elokuvan Sliding Doors musiikkituottaja valitsi Didon kappaleen Thank You elokuvan soundtrackille.

Rap-artisti Eminem tutustutti Didon toiselle yleisölle, samplattuaan Didon luvalla Thank Youn ensimmäisen säkeen hittikappaleeseensa Staniin. Dido itse esiintyy kyseessä olevan kappaleen musiikkivideolla Stanin kärsivänä tyttöystävänä. Myös tämä tapaus vauhditti Didon uraa, esikoisalbumiin kohdistunut kiinnostus nosti albumin Euroopan ja Britannian listojen kärkitiloille jopa ennen albumin virallista julkaisua.

No Angel (1999–2001)

No Angel nousi Ison-Britannian vuoden 2001 myydyimmäksi albumiksi sekä nousi sen virallisen albumilistan kärkeen monta kertaa ilmestymisvuotenaan. No Angelista syntyi kaksi kymmenen parhaan joukkoon mahtunutta singleä, Here with Me ja Thank You sekä Hunter, joka sijoittui kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Levy myi platinaa yli 35 maassa ja sitä on arvioitu myydyn yli 13,5 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Didon hiustyyliä jäljiteltiin tähän aikaan laajalti. Loppuunmyydyn maailmankiertueen jälkeen Dido ilmoitti pitävänsä sapattivuoden vuonna 2002, jolloin hän alkoi kirjoittaa ja nauhoittaa toista albumiaan.

Life for Rent (2003–2004)

Life for Rent julkaistiin syyskuun lopussa 2003 ja siitä tuli yksi nopeimmin myyvistä albumeista Brittien musiikkihistoriassa, nousten listojen kärkeen Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Tanskassa, Sveitsissä, Etelä-Afrikassa, Australiassa, Kreikassa, Meksikossa, Hongkongissa, Malesiassa ja Thaimaassa ja viiden parhaan joukkoon Yhdysvalloissa, Italiassa, Uudessa-Seelannissa, Alankomaissa, Saksassa ja Itävallassa. Albumi alkaa hittisingle White Flagilla, jonka musiikkivideolla esiintyy Buffy-, Angel- ja Bones-tähti David Boreanaz. Levyä myytiin ensimmäisenä päivänään pelkästään Isossa-Britanniassa yli 152 000 kappaletta ja yli 400 000 ensimmäisenä viikkonaan. Kolme seuraavaa singleä, Life for Rent, Don’t Leave Home sekä Sand in My Shoes, nostettiin esille albumilta samalla kun Dido aloitti maailmankiertueen uutta levyä promotoidakseen (kyseisellä kiertueella kuvattua materiaalia sisältävä DVD julkaistiin vuonna 2005 nimillä Dido: Live ja Dido – Live at Brixton Academy).

Live 8 (2005)

Didon loppuunmyydyn maailmankiertueen jälkeen häntä kysyttiin esiintymään kolmeen Live 8 -konserttiin, jotka olivat 2. heinäkuuta 2005. Hän esiintyi lopulta Lontoossa, jonka jälkeen Eden Projectissa Cornwallissa, ennen kuin lensi Pariisiin konserttia varten. Dido esiintyi konserteissa niin soolona (White Flag) kuin duettona Youssou N’Dourin kanssa (Thank You ja Seven Seconds).

Safe Trip Home (2008)

Vuoden 2005 loppupuolella Dido alkoi nauhoittaa kolmatta sooloalbumiaan, kokeillen erilaisia melodioita ja tuottajia, joista yksi oli Jon Brion. Albumin odotettiin alun perin tulevan ulos vuoden 2006 loppupuolella, mutta Dido ilmoitti virallisilla internet-sivuillaan julkaisun olevan vasta vuoden 2007 alussa. Albumi Safe Trip Home julkaistiin lopulta 17. marraskuuta 2008.[6]

Muu tuotanto

Soolotuotantonsa lisäksi Dido on myös kirjoittanut ja laulanut Faithlessin kappaleita, esimerkiksi One Step Too Far, joka julkaistiin rajoitettuna singlenä Briteissä, jossa se debytoi kuudennella sijalla. Rollo Armstrong – Didon veli – kanssakirjoittaa ja -tuottaa paljon Didon soolotuotannosta, muun muassa monia kappaleita levyiltä No Angel ja Life for Rent. Hän on esiintynyt vierailevana laulajana Faithlessin jokaisella viidellä studioalbumilla, vuoden 1996 Reverencestä vuoden 2006 To All New Arrivalsiin asti. Dido työskenteli myös veljensä ja Jason Whiten kirjoittamaa lastenkirjaa Safe from Harm seuranneen samannimisen CD:n parissa, jossa hän esiintyy nimellä Dusted.

Vuonna 2006 Dido julkaisi kappaleen Christmas Day, joka ylsi Ison-Britannian listalla sijalle 148. Dido on vieraillut myös muillakin albumeilla, kuten Carlos Santanan Shaman-albumin Feels Like Firellä ja duettona Rufus Wainwrightin kanssa elokuvan Bridget Jones: Elämä Jatkuu soundtrackin kappaleella I Eat Dinner (When the Hunger’s Gone).

Palkinnot

  • 2001: Ehdokkaana MTV Video Music Awardsin parhaan naisartistin videon palkintoon – kappaleella Thank You
  • 2001: Ehdokkaana MTV Video Music Awardsin vuoden parhaan videon, parhaan rap-videon, parhaan naisartistin videon, parhaiten ohjatun videon sekä parhaan kuvauksen palkintoihin – kappaleella Stan (Eminem featuring Dido)
  • 2002: Voitti NRJ Radio Awardsin parhaan tulokkaan palkinnon
  • 2002: Voitti NRJ Radio Awardsin parhaan albumin palkinnon – albumilla No Angel
  • 2002: Voitti BRIT Awardsin parhaan brittiläisen naisartistin palkinnon
  • 2002: Voitti BRIT Awardsin parhaan brittiläisen albumin palkinnon – albumilla No Angel
  • 2003: Ehdokkaana Grammy-palkinnon parhaan laulajan ja parhaan nais-pop-laulajan palkintoon – kappaleella ”White Flag”
  • 2003: Voitti Golden Raspberry Awardsin huonoimman alkuperäisen kappaleen palkinnon – Britney Spearsin esittämällä kappaleella I’m Not a Girl, Not Yet a Woman elokuvassa Crossroads – tienristeyksessä.
  • 2004: Voitti BRIT Awardsin parhaan brittiläisen naisartistin palkinnon
  • 2004: Voitti BRIT Awardsin parhaan brittiläisen singlen palkinnon – kappaleella White Flag

Diskografia

Pääartikkeli: Didon diskografia

Lähteet

  1. England & Wales, Birth Index: 1837-1983 [database on-line]. Original data: General Register Office. England and Wales Civil Registration Indexes. London, England: General Register Office. Lists Florian Cloud de B. Armstrong on the index of births registered in Jan-Mar. 1972. Official publicity states her proper name is Dido Florian Cloud de Bounevialle Armstrong, but Dido does not appear in this part of the registry. Viitattu 29.8.2007.
  2. William Armstrong independent online edition. Viitattu 29.8.2007. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 29.8.2007.
  3. Armstrong, William: Publisher at Sidgwick & Jackson The Independent (Arkistoitu – Internet Archive), January 17, 2007. Viitattu 29.8.2007.
  4. A rebel at heart : Margaret Willes remembers William Armstrong Publishing News January 13, 2007. Viitattu 29.8.2007.
  5. Times Magazine, 20 January 2001. Viitattu 29.8.2007.
  6. "Album Release Date Change". Kotisivut. 3 October 2008. Viitattu 14.11.2009.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.