Dicraeosaurus

Dicraeosaurus on sukupuuttoon kuollut sauropodeihin kuuluva dinosaurus. Se eli 150 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä jurakaudella. Suvusta on nimetty kaksi lajia, Dicraeosaurus hansemanni ja Dicraeosaurus sattleri. Laji D. hansemanni eli noin 155–145 miljoonaa vuotta sitten ja laji D. sattleri taas noin 150–145 miljoonaa vuotta sitten.[2][3] Dinosaurus käytti ravinnokseen kasveja. Sen fossiileita on löydetty Tansaniasta. Dicraeosaurus tarkoittaa ”kaksihaaraista liskoa”.[4]

Dicraeosaurus
Dicraeosaurus hansemanni
Dicraeosaurus hansemanni
Myöhäisjurakausi
150 Ma
↓
[1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: †Sauropodomorpha
Osalahko: †Sauropodit Sauropoda
Yläheimo: †Diplodocoidea
Heimo: †Dicraeosauridae
Suku: †Dicraeosaurus
Janensch, 1914
Lajit
  • D. hansemanni (tyyppilaji) Janensch, 1914
  • D. sattleri Janensch, 1914
Katso myös

  Dicraeosaurus Wikispeciesissä
  Dicraeosaurus Commonsissa
Dicraeosauruksen luuranko Museum für Naturkundessa, Berliinissä.

Koko ja ulkonäkö

Dicraeosauruksella oli pituutta 12 metriä. Sauropodien mittakaavassa kyseessä oli melko pienikokoinen dinosaurus. Se oli kuitenkin hieman suurempi kuin sen heimon toinen jäsen, Amargasaurus.[4] Dicraeosauruksen kaula oli muihin sauropodeihin verrattuna lyhyempi, joten se käytti luultavasti ravintonaan pensaita puiden sijaan. Dinosauruksen niskan ja selän nikamien neuraalihaarakkeiden välissä oli mahdollisesti pingottunut, purjeen muotoinen ihokerros. Dicraeosaurus käytti sitä mahdollisesti joko ruumiinlämpötilan säätelyyn, puolustautumiseen tai kommunikointiin lajin muiden edustajien kanssa.[1]

Elinolot

Dicraeosauruksen ohella samalta seudulta on löydetty niin stegosaureihin kuuluvan Kentrosauruksen kuin toisen sauropodin Giraffatitanin jäänteitä. Dinosaurukset elivät samalla alueella ja käyttivät erilaista ravintoa, jotta ne eivät olisi tulleet syödyksi toisen lajin ravintoa ja täten aiheuttaneet toiselle ravinnonhukkaa. Samalla tapaa toimivat esimerkiksi Brachiosaurus, Diplodocus ja Stegosaurus samassa ekosysteemissä jurakauden loppupuolella läntisessä Pohjois-Amerikassa.[4]

Lähteet
  1. Morgan, Ben; Bingham, Caroline: Dinosaurukset : Suuri dinosauruskirja, s. 156. Suomentanut Niemi, Marko. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5.
  2. †Dicraeosaurus hansemanni Janensch 1914 (dicraeosaurid) Fossilworks – Gateway to the Paleobiology Database. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  3. †Dicraeosaurus sattleri Janensch 1914 (dicraeosaurid) Fossilworks – Gateway to the Paleobiology Database. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  4. Dicraeosaurus Prehistoric Wildlife. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
    Sauropodeja kokovertailussa ihmisen kanssa. D. hansemanni ruskealla ja D. sattleri punaisella.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.