Dick Axelsson

Axelssonin kasvattajaseura on Mälarhöjden/Bredängs IK. Hän pelasi myöhemmät juniorivuotensa Huddinge IK:ssa, jonka J20-joukkueen paras pistemies ja maalintekijä Axelsson oli kaudella 2005–2006 tehoilla 19+15=34.[2] Hän keräsi myös 157 jäähyminuuttia, joilla Axelsson sijoittui J20 SuperElitin jäähypörssissä kuudenneksi.[3] Hän pelasi samalla kaudella myös ensimmäiset miesten pelinsä Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla maan I-divisioonassa, jossa Axelsson teki 23 runkosarjaottelussa tehot 17+2=19. Hän oli kauden päätteeksi nostamassa joukkuetta seuraavaksi kaudeksi HockeyAllsvenskaniin.[1] Axelsson oli koko Kvalserien AS:n paras maalintekijä kuudella osumallaan.[4]

Detroit Red Wings varasi Axelssonin toisella kierroksella 62. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2006. Kaudella 2006–2007 hän teki Allsvenskanin runkosarjassa 25 ottelussa tehot 13+8=21. Axelsson oli Huddingen toiseksi paras maalintekijä Henrik Petterssonin kanssa.[5] Kaudeksi 2007–2008 hän siirtyi Elitserieniin ja Djurgårdens IF:n riveihin vuoden mittaisella sopimuksella. Axelssonin tulokaskausi toi 47 runkosarjaottelussa tehot 12+13=25 sekä viidessä playoff-ottelussa yhden maalin.[1] Hän teki Elitserien-debyyttinsä näin ollen runkosarjan avauskierroksella 25. syyskuuta 2008 vieraissa MODO Hockeya vastaan. Axelsson sai ottelussa jääaikaa 14.52 minuuttia. Hän keräsi ottelusta teholukeman –1. Elitserien-uransa avausmaalin Axelsson teki kolmannessa ottelussaan 29. syyskuuta 2008 alivoimalla vieraissa HV71:tä vastaan. Hän keräsi ottelussa myös yhden syöttöpisteen.[6]

Toukokuussa 2008 Axelsson solmi kolmivuotisen tulokassopimuksen Detroit Red Wingsin kanssa.[7] Saman vuoden heinäkuussa hän sopi kuitenkin pelaavansa vielä kauden 2008–2009 lainalla Djurgårdenissa. Kesken kauden, marraskuussa 2008 Axelsson vaihtoi seuraansa ja siirtyi Färjestad BK:n joukkueeseen. Hän voitti Ruotsin-mestaruuden keväällä 2009. Axelsson aloitti kauden 2009–2010 Red Wingsin organisaatiossa ja edusti AHL-joukkue Grand Rapids Griffinsiä, kunnes hän palasi tammikuussa 2010 loppukaudeksi lainalle Färjestadiin.[8] Kaudella 2010–2011 Axelsson jatkoi joukkueessa 1+1-vuotisella sopimuksella, eikä hän palannut Pohjois-Amerikkaan.[9] Axelsson oli tehoilla 15+15=30 Färjestadin toiseksi paras maalintekijä Christian Berglundin jälkeen ja joukkueen neljänneksi paras pistemies.[10] Hän keräsi myös 126 jäähyminuuttia sijoittuen Elitserienin jäähypörssissä kolmanneksi.[11] Axelsson voitti Ruotsin-mestaruuden keväällä 2011 ja valittiin kauden päätteeksi Ruotsin tähdistökentälliseen.[1]

Axelsson ei käyttänyt Färjestad-sopimuksessaan ollutta optiota, vaan siirtyi kaudeksi 2011–2012 MODO Hockeyn riveihin.[12] Hänen runkosarjansa jäi vain 36 ottelun mittaiseksi rannevamman takia. Kesäkuussa 2012 Axelsson teki vuoden mittaisen sopimuksen Frölunda HC:n kanssa.[13] Hän oli kaudella 2012–2013 tehoilla 10+14=24 joukkueen kolmanneksi paras pistemies.[14] Maaliskuussa 2013 Axelsson teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Frölundan kanssa.[15] Kaudella 2013–2014 hän oli joukkueen toiseksi paras pistemies Mathis Olimbin jälkeen tehoilla 10+25=35.[16]

Kaudeksi 2014–2015 Axelsson siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Sveitsin National League A:n HC Davosiin. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies Marc Wieserin kanssa tehoilla 14+19=33.[17] Axelsson jakoi myös kevään 2015 pudotuspeleissä Davosin sisäisen maalipörssin voiton Marcus Paulssonin kanssa kuudella osumallaan.[18] Hän voitti kauden päätteeksi Sveitsin-mestaruuden. Axelsson edusti Davosia kauden aikana myös seuran perinteisesti isännöimässä Spengler Cupissa. Kaudella 2015–2016 hän oli joukkueen toiseksi paras syöttäjä ja neljänneksi paras pistemies tehoilla 10+29=39.[19] Helmikuussa 2016 Axelsson teki Davosin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[20] Kausi 2016–2017 hänellä jäi kuitenkin vain kahdeksan runkosarja-, neljän Mestarien liigan ja yhden Sveitsin Cupin ottelun mittaiseksi loukkaantumisen vuoksi.[1]

Axelsson palasi kaudeksi 2017–2018 vuoden mittaisella sopimuksella Färjestad BK:n SHL-joukkueeseen.[21] Hän teki Ruotsin pääsarjatason yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 21+24=45,[1] joilla Axelsson oli joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Johan Rynon jälkeen.[22] Hän sijoittui koko SHL:n maalipörssissä viidenneksi ja jakoi pistepörssin kuudennen sijan Brynäs IF:n Aaron Palushaj'n jälkeen.[23]

Kaudeksi 2018–2019 Axelsson palasi vuoden mittaisella sopimuksella Djurgårdens IF:ään.[24] Hän oli pudotuspeleissä tehoilla 6+8=14 joukkueen paras pistemies ja Axelsson jakoi Djurgårdenin sisäisen Linus Hultströmin ja Jesper Petterssonin kanssa.[25] Hänen playoff-maaleistaan kaksi oli voittomaaleja ja ne syntyivät välieräsarjassa Färjestad BK:ta vastaan. Niistä jälkimmäinen ratkaisi Djurgårdenille finaalipaikan seitsemännessä, 18. huhtikuuta 2019 vieraissa pelatussa välieräottelussa, joka päättyi joukkueen 1–4-voittoon. Lisäksi Axelsson keräsi ottelussa kaksi syöttöpistettä.[26] Hän voitti myös koko pudotuspelien jäähypörssin 58 minuutillaan. Axelsson voitti kauden päätteeksi SHL-hopeaa.[1]

Lokakuussa 2019 Axelsson siirtyi seniorijoukkue Boo HC 2:n riveihin pelaamaan Ruotsin V-divisioonaa.[27] Hän pelasi siellä kolme ottelua tehopistein 5+7=12,[1] kunnes Axelsson palasi marraskuussa loppukauden 2019–2020 kattavalla sopimuksella Djurgårdeniin.[28]

Mitalit
Axelsson Oddset Hockey Gamesissa vuonna 2014.
Maa:  Ruotsi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa	Ruotsi / Suomi 2013	jääkiekko
Pronssia	Valko-Venäjä 2014	jääkiekko
Miesten rullakiekko
MM-kilpailut
Kultaa	Saksa 2007	rullakiekko
Kultaa	Slovakia 2008	rullakiekko
Kultaa	Saksa 2009	rullakiekko
Pronssia	Ruotsi 2010	rullakiekko

Axelsson edusti Ruotsia Pyeongchangin olympiakisoissa 2018 sekä MM-kilpailuissa vuosina 2013 ja 2014, joista ensimmäinen turnaus päättyi maailmanmestaruuteen ja jälkimmäinen pronssiin. Yhteensä Axelsson on pelannut 83 A-maaottelua tehopistein 16+23=39.[1] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Channel One Cupin Prahan O₂ Arenalla 13. joulukuuta 2007 pelatussa avausottelussa Tšekkiä vastaan. Axelsson merkittiin Ruotsin kolmosketjun oikeaan laitaan Michael Holmqvistin ja Karl Fabriciusin viereen.[29] Hän teki ottelussa myös ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa. Axelsson keräsi myös yhden kahden minuutin jäähyn poikittaisesta mailasta.[29]

Axelsson on pelannut myös kolme nuorten maaottelua.[1]