Destruction

Destruction perustettiin vuonna 1982 nimellä Knight of Demon, nopeasti nimi vaihdettiin Destructioniksi ja yhtyeestä tuli yksi kolmesta suuresta saksalaisista thrash metal -yhtyeistä, kaksi muuta ovat Kreator ja Sodom. Schmier (basso ja laulu), Mike Sifringer (kitara) ja Tommy Sandmann (rummut) tekivät raa'an debyytin EP:llä Sentence of Death, mutta debyyttialbumilla, Infernal Overkillillä, soundi olikin muuttunut potentiaalisemmaksi ja voimakkaammaksi thrashiksi. Eternal Devastationilla taas oli entistäkin monimutkaisempia kappalerakenteita ja thrashaavampaa soundia. Heidän "peikkomaisesti" huutavat vokaalit olivat heidän tavaramerkkinsä. Tuottaminenkin oli parantunut paljon, se oli entistäkin raskaampaa ja ehkä jopa väkivaltaisempaa.

Toinen kitaristi, Harry Wilkens, liittyi Eternal Devastationin julkaisun jälkeen rikastaakseen livesoundia. Tämän jälkeen Tommy tosin erosi ja hänet korvattiin Oliver "Olly" Kaiserilla, uusi kitaristipari teki debyyttinsä Mad Butcher -EP:llä.

Vuonna 1988 julkaistu Release from Agony näytti kunnolla eron yhden ja kahden kitaristin välillä, vaikka heidän kappaleista tuli koko ajan monimutkaisempia, ei se estänyt heitä pitämästä heidän aggressiivisuutta ja raskautta kappaleissaan. Tällöin yhtye alkoi laajentaa keikkailuaan myös ulkomaille, lämppärinä Motörheadille ympäri Eurooppaa ja pari kertaa Slayerille Yhdysvaltain kiertueella.

Vuonna 1989 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen livealbumi, Live Without Sense. Yhtye oli Celtic Frostin Cold Lake -kiertueella lämppärinä, jonka jälkeen yhtyeen sisäiset erimielisyydet saivat Schmierin eroamaan kesken neljännen albumin, Cracked Brainin, nauhoitusten. Jäljelle jääneet jäsenet ottivat melodisemman suunnan Cracked Brainin kanssa, ja albumi tehtiin loppuun vieraslaulajan, André Griederin Poltergeist-yhtyeestä, kanssa. Neljäs albumi ei saanut hyvää vastaanottoa, mutta silti Mike ja Olly päättivät vuonna 1991 jatkaa Destructionia uusilla jäsenillä. Tätä aikakautta kutsutaan "Neo-Destructioniksi", ja he julkaisivat kaksi EP:tä (Destruction ja Them Not Me) ja yhden albumin (The Least Successful Human Cannonball), oman Brain Butcher -levy-yhtiön kautta. Nämä julkaisut ei miellyttänyt vanhoja Destruction-faneja.

Vuonna 1999 fanien pyynnöstä kaksi alkuperäistä jäsentä (Mike ja Schmier) perustivat Destructionin uudestaan, uudella rumpalilla, Sven Vormanill (ex-The Lie). Samana vuonna Destruction aloittaa comebackin suurimmilla saksalaisilla festivaaleilla. Vuonna 2000 julkaistiin jo kauan odotettu uusi täyspitkä albumi, All Hell Breaks Loose. Albumia seurasi kiertue norjalaisten Dimmu Borgirin ja Susperian kanssa vuonna 2001. Lokakuussa 2001 rumpali Sven Vormann erosi yhtyeestä, koska ei jaksanut olla kiertueella.

Yhtyeen sanoitukset ovat aina olleet uskonnonvastaisia, mikä on huomattavissa sekä kappaleiden (esimerkiksi "Curse the Gods") että albumien nimissä (esimerkiksi The Antichrist).

Nykyiset

• Marcel „Schmier“ Schirmer – basso ja laulu (1982–1989, 1999–)
• Randy Black – rummut (2018–)
• Damir Eskić – kitara, taustalaulu (2019–)
• Martin Furia – kitara (2021–)

Entiset

• Mike Sifringer – kitara (1982–2021)
• Tommy Sandmann - rummut (1982–1987)
• Harry Wilkens - kitara (1987–1990)
• Oliver "Olly" Kaiser - rummut (1987–1999)
• André Grieder – laulu (1989–1990)
• Thomas Resenmerkel - laulu (1993–1999)
• Michael "Ano" Piranio - kitara (1993–1999)
• Christian Engler - bassokitara (1993–1999)
• Sven Vormann - rummut (1999–2001)
• Marc Reign – rummut (2001–2010)
• Wawrzyniec "Vaaver" Dramowicz (2010-2018) – rummut

• Live Discharge  (2004)
• A Savage Symphony The History Of Annihilation  (2010)

Neo-Destructioniksi kutsutaan Destructionin aikakautta, jolloin Schmier ei ollut yhtyeessä. Neo-Destructionin aikaisia julkaisuja ei lasketa yhtyeen viralliseen diskografiaan [1]. Neo-Destruction kuitenkin toimi nimellä Destruction, eikä sitä lasketa eri yhtyeeksi.

• Kreator
• Sodom