Derwent (joki Midlandsissa)

Derwentin vesikasvillisuus on monimuotoista, sillä se saa valuma-alueiltaan paljon ravinteita. Tyypillisiä lajeja ovat jokipahaputki, sarjarimpi ja pystykeiholehti. Rantapalpakko ja ulpukka täydentävät kasviston monimuotoisuutta.[6]

Joella elää päivänkorentoja, koskikorentoja ja yksitoista sudenkorentolajia. Kalalajeista joessa tavataan tai on tavattu salakkaa, kiiskiä ja madetta, mikä kertoo siitä että joki on aikanaan ollut yhteydessä Manner-Euroopan vesistöihin mahdollisesti Pohjanmeren kautta, joka oli siihen aikaan makeavetinen järvi.[6] Joessa saalistavat kuningaskalastaja, koskikara ja saukko. Myös jokivarren vanhoissa metsissä elää monimuotoista eliöstöä. Keväällä maanpintaa peittävät vuokkojen ja keltamoiden matot. Lintuihin kuuluvat vihertikka ja käpytikka, pähkinänakkelit ja varpushaukka. Nisäkkäistä voi joskus nähdä ketun, mäyrän tai metsäkauriin.[7]

Joen lähteet ovat Howdenin nummella Bleaklow Hillin rinteillä. Howdenin, Derwentin ja Ladybowerin tekoaltaat ovat lähellä sen lähteitä. Niiden jälkeen jokeen yhtyy Mythornin sillan luona Mam Torilta tuleva Noejoki. Siitä Derwent jatkaa Hopen laaksoa pitkin Hathersageen, kääntyy etelään ja virtaa laakeassa laaksossa Baslowiin. Calverissa joki kulkee 1700-luvun sillan alta. Calver Millin rakennus on ollut vesivoimaa hyödyntävä tehdas, jossa kuvattiin puuvillantuotannon lakattua Colditz-nimistä televisiosarjaa.[1]

Rowleyssä Derwentiin yhtyy Bakewellistä tuleva Wyejoki. Darley Dalen ja Matlockin jälkeen joki on kaivanut uomansa kalkkikiveen. Se kulkee jyrkkäreunaisessa laaksossa mutkitellen metsäisellä alueella, ja sen ympärillä on korkeita kukkuloita. Matlockista eteenpäin maalaismaisema muuttuu teollisemmaksi ympäristöksi, kun tullaan Derwentin laakson tehtaiden maailmanperintökohteeksikin julistetulle alueelle. Derbyn jälkeen joki mutkittelee kohti Spondonia ja Borrowashia ennen kuin se yhtyy Trentiin Great Wilnessä. Näillä paikkeilla osa joesta on luonnonsuojelualuetta.[1]

Jokeen on tehty padoilla kolme tekojärveä: Howden, Derwent ja Ladybower. Ne rakennettiin 1900-luvun alussa nopeasti kasvaneiden Derbyn, Nottinghamin, Sheffieldin ja Leicesterin tarpeisiin.[1]

Vuonna 1720 joki kunnostettiin vesiliikenteelle sopivaksi kymmenen mailin matkalta läheltä Derbyä. Vesiliikennekäyttö loppui kuitenkin noin vuonna 1795.[8] Nykyisin joella voi liikkua kanootilla.[9]

Matlockin ja Derbyn välillä jokivarsi oli teollisen vallankumouksen syntysijoja, ja sen laaksossa olevat Derwentin laakson tehtaat valittiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2001. Tehtaat käyttivät jokea vesivoiman lähteenä ja kuljetusväylänä – kulkuyhteyksien parantamiseksi rakennettiin myös Cromfordin kanava, joka avasi vesireitin Manchesteriin asti. Lähimpänä Matlockia ovat Richard Arkwrightin rakennuttamat Masson Mill ja Cromfordin tehtaat. Alempana jokivarressa ovat Arkwrightin liikekumppanien luomukset Jedediah Struttin tehtaat Belperissä ja Milfordissa ja Thomas Evansin Darley Abbeyssä. Lähimpänä Derbyä on tehtaista vanhin, Derbyn silkkikehräämö.[1] Joitakin entisistä tehtaista on muutettu pieniksi vesivoimaloiksi.[10]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Derwent Wikimedia Commonsissa