Derna

Derna sijaitsee Välimeren rannikolla Bengasin kaupungin itäpuolella Akhḍarvuoriston itärinteillä pienen wadin eli kausittaisen joen suistossa.[1] Alueella on runsaasti lähteitä, jotka mahdollistavat palmujen ja hedelmäpuiden runsaslukuisuuden.[2]

Maalaus Dernan taistelusta.

Dernan perustivat kreikkalaiset ja se oli alun perin Darnis-niminen kauppa-asema. Aleksanteri Suuren aikoihin alueen viisi kaupunkia perustivat Pentapolis-nimellä tunnetun federaation, mutta Darnis oli vielä näihin aikoihin niin pieni, ettei sitä laskettu näiden viiden merkittävämmän kaupungin joukkoon. Pentapoliksen tapaan Darnis päätyi Rooman valtakunnanalaisuuteen vuonna 96 eaa. Bysnatin valtakunnan aikana vähintään Nikean kirkolliskokoukseen mennessä vuonna 325 jaa. Derna oli piispanistuin. Bysantin valtakunnan valtaa alueella seurasivat islamilaiset arabit. Alueen muslimikuvernööri Abu Shaddad Zuhayr bin Kays al-Balawi sai Yakutin mukaan surmansa Dernassa käydyssä taistelussa kreikkalaisia vastaan vuonna 695 tai 693. Arabivalloituksen jälkeen Dernan merkitys väheni ja sitä mainitaan tuskin lainkaan useiden seuraavien vuosisatojen ajan.[2]

Kaupunki elpyi vasta 1400-luvun jälkeen, kun kristittyjen vallattua al-Andalusin Pohjois-Afrikkaan alkoi virrata pakolaisia. Osa heistä muutti lopulta Dernaan. Andalusilaisia siirtolaisia mainitaan historiallisissa lähteissä Dernassa 1600-luvulta lähtien. Samoissa lähteissä mainitaan kaupungin olleen raunioina ennen uusien siirtolaisten saapumista. Kaupungin mainitaan autioituneen jälleen kerran Tripolin dey Uthmanin hyökkäyksessä 1656, mutta tällä kertaa se toipui nopeasti. 1600-luvun lopussa Tripolin paššan paikallinen kuvernööri Muhammed Bey vastasi paljolti kaupungin jälleenrakennuksesta ja esimerkiksi keinokasteluverkoston valmistumisesta. Tällöin rakennettiin myös kaupungin suurmoskeija. Vuonna 1805 kaupungissa käytiin Dernan taistelu Tripolia kohti marssivien amerikkalaisten retkellä Yusuf Karamanlia vastaan tämän harjoittaman merirosvouden takia. Vuonna 1816 kaupunkiin iski kulkutauti, joka huvensi sen asukasluvun 7 00:ta 500:an. Karamanlit hallitsivat Dernaa vuoteen 1835 saakka, jolloin se palautui Osmanien valtakunnan suoran hallinnon alle. Dernasta tuli Bengasin sandjakiin kuuluva kada.[2]

Italian–Turkin sodassa vuonna 1911 sodan ensimmäisiin lukeutuvat yhteenotot käytiin Dernassa 30. syyskuuta, jolloin italialaiset pommittivat kaupunkia ja miehittivät sen 16. lokakuuta. Kaupungin asukasluku oli tuolloin noin 9 500. Ensimmäisen maailmansodanaikana kaupunki säilyi italialaisten käsissä ja toisessa maailmansodassase vaihtoi käsiä useaan otteeseen italialaisten, saksalaisten ja liittoutuneiden välillä. Britit miehittivät sen lopullisesti tammikuussa 1943. Kaupunki kärsi mittavia vahinkoja sodan aikana. Libya itsenäistyi kuningaskuntana joulukuussa 1951.[2] Myöhemmin valtaan nousi eversti Muammar Gaddafi, joka kukistui sisällissodan aikana lokakuussa 2011. Libyan väkivaltaisuudet eivät kuitenkaan päättyneet Gaddafin kukistumiseen. Dernassa vallan otti Islamilaisen nuorison šuurakanslia, joka julisti lokakuussa 2014 Dernan liittyvän Isis-järjestön kalifaattiin.[3] Isisin ajoi kaupungista al-Qaedan yhteyksissä oleva asejoukko huhtikuussa 2016.[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Derna Wikimedia Commonsissa