Denis Arhipov

Arhipov on Itil Kazanin kasvatti. Hän pelasi seuran kakkosjoukkueessa ensimmäiset miesten pelinsä 15-vuotiaana Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Vysšaja Ligassa kaudella 1994–1995. Seuraavalla kaudella 1995–1996 Arhipov teki pääsarjadebyyttinsä Ak Bars Kazanissa pelattuaan Kansainvälisessä liigassa 15 runkosarjaottelua tehopistein 10+8=18. Kauden 1996–1997 hän pelasi lähinnä Vysšaja Ligaa Kazanin kakkosjoukkueessa ja sai tililleen Superliigassa vain yhden ottelun, jossa teki myös yhden maalin. Kaudella 1997–1998 Arhipov teki 29 runkosarjaottelussa tehot 2+2=4. Hän voitti kauden päätteeksi Venäjän-mestaruuden.[1]

Nashville Predators varasi Arhipovin kolmannella kierroksella 60. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa kesällä 1998. Samana kesänä hänet varasi myös OHL-joukkue Plymouth Whalers 35. pelaajana CHL:n varaustilaisuudessa. Kaudella 1998–1999 hän oli Kazanin paras maalintekijä 12 osumallaan. Arhipov edusti joukkuetta kauden aikana myös EHL:ssä.[1]

Arhipov siirtyi kaudeksi 2000–2001 Nashville organisaatioon. Hän pelasi puolet kaudesta farmijoukkue Milwaukee Admiralsissa, IHL:ssä ja puolet Nashvillen NHL-joukkueessa, jossa hän teki kaudella 40 runkosarjaottelussa pisteet 6+7=13. Arhipov teki NHL-debyyttinsä 8. tammikuuta 2001 vieraissa Vancouver Canucksia vastaan. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen Richard Lintnerin tekemään maaliin. Seuraavassa ottelussa 10. tammikuuta Arhipov teki NHL-uransa avausmaalin Edmonton Oilersin Tommy Salon taakse. Hän sai ottelussa myös yhden syöttöpisteen. Ensimmäisellä kokonaisella NHL-kaudellaan 2001–2002 Arhipov teki liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehtyään 82 runkosarjaottelussa tehot 20+22=42, joilla hän oli Predatorsin paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[2] Arhipovin Vladimír Országhin ja Martin Eratin kanssa muodostamaa ketjua kutsuttiin nimellä Vowel Line (suom. Vokaaliketju) heidän sukunimiensä alkukirjainten mukaan. Kaksi seuraavaa kautta toi Arhipoville runkosarjassa 35 ja 21 tehopistettä.

Arhipov palasi NHL:n työsulun vuoksi kaudeksi 2004–2005 kotimaahansa ja Ak Bars Kazanin riveihin.[3] Kaudella 2005–2006 hän jatkoi uraansa Superliigassa Himik Voskresenskin väreissä. Heinäkuussa 2006 Arhipov teki vuoden mittaisen sopimuksen Chicago Blackhawksin kanssa.[4][5] Hänen NHL-paluukautensa toi 27 tehopistettä.

Kaudeksi 2007–2008 Arhipov palasi taas Kazaniin,[6] jota hän edusti myös Continental Cupissa, jonka joukkue voitti.[1] Kaudella 2008–2009 hän jatkoi uraansa Superliigan tilalle perustetussa KHL:ssä Atlantin (entinen Himik Voskresensk) joukkueessa. Kolme seuraavaa kautta Arhipov vietti Neftehimik Nižnekamskissa. Hän teki kaudella 2009–2010 Venäjän pääsarjatason yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 14+15=29. Kauden 2010–2011 Arhipov oli kokonaan pelaamatta loukkaantumisen vuoksi. Kaudeksi 2012–2013 hän siirtyi kaksivuotisella sopimuksella TsSKA Moskovaan,[7] mutta Arhipovin visiitti jäi lopulta vain kahdeksan ottelun mittaiseksi. Hän pelasi loppukauden Torpedo Nižni Novgorodissa, jossa Arhipov päätti pelaajauransa.[1]

Arhipov pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 1998 ja 1999, joista jälkimmäinen turnaus päättyi maailmanmestaruuteen. Arhipov oli vuoden 1999 turnauksessa myös Venäjän paras maalintekijä viidellä osumallaan Juri Dobriškinin kanssa.[1]

Arhipov edusti Venäjää MM-kilpailuissa vuosina 2003 ja 2006.[1]