Demokraattinen Sivistysliitto

Demokraattinen sivistysliitto (DSL) on 6. joulukuuta 1986 perustettu vasemmistolainen sivistysjärjestö, joka tukee sivistystyötä ”rauhan, kansainvälisyyden, humanismin, demokratian sekä marxismin ja sosialismin aatteiden pohjalta”[1]. DSL on poliittisesti lähellä Suomen kommunistista puoluetta (SKP). Järjestö on Opintokeskukset-keskusjärjestön jäsen ja se ylläpitää opintokeskusta, joka perustettiin 1989.

DSL perustettiin 1980-luvulla Demokraattisen vaihtoehdon sivistysjärjestöksi, kun puolueen kannattajat irtaantuivat Kansan sivistystyön liiton (KSL) toiminnasta. DSL:n perustajat kokivat puolustavansa KSL:n perinteistä sivistyspoliittista linjaa.[2]

DSL:n suurimpia yhteistyökumppaneita ovat olleet SKP:n lisäksi Kansan raittiusliitto, Kulttuurityöntekijäin liitto, Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto, Asukasliitto ja Suomen Rauhanpuolustajat.[2]

Liittotoimikunnan nykyisenä puheenjohtajana toimii Riitta Tynjä sekä pääsihteerinä Jari Karttunen.[3]

Kansainväliset yhteydet

DSL on eurooppalaisia vasemmistolaisia sivistys- ja tutkimusjärjestöjä yhdistävän transform! europe -verkoston täysjäsen.

Liittotoimikunnan puheenjohtajat

Jäsenjärjestöt

Vuonna 2022 liittoon kuuluu 44 yhdistystä tai säätiötä.[6]

Entiset

Julkaisut[8]
  • Painopiste, Infopiste: DKP – paikallistoimintaa (1986)
  • Jukka Heiskanen & Vesa Oittinen: Ideologia, subjekti, humanismi – Marxilainen ajattelu ja porvarillinen ihmiskuva (1987)
  • Venäläisetkö halusivat talvisotaa? (1989)
  • Markkinavoimat ja asuntotilanne (1990)
  • Keskustelua demokratiasta (1990)
  • Kalle Kuittinen: Vaikka läpi harmaan kiven – Sivuja Eino Tainion elämästä (1992)
  • Tahdotko turpiisi, kysyi Kekkonen (1993)
  • Jukka Heiskanen: Uusi sivilisaatio: Käsite ja näköalat (1993)
  • Vladimir Fjodorov: Oliko SKP viides kolonna? (1993)
  • Seppo Ruotsalainen: Työttömyysturvan viimeisimmät muutosesitykset (1993)
  • Poliittinen kalenteri 1950-1983: UKK:n ensimmäisestä hallituksesta Koiviston valintaan presidentiksi (1993)
  • Sini Piri: Omaehtoiseen kuvataiteen tekemiseen (1994)
  • Ei EU:lle -pamfletti (1994)
  • Seppo Ruotsalainen: Opi porvarillisten vallankumousten käytännöstä! (1994)
  • Eric Hahn ja Jukka Heiskanen: Onko pahuus poistettavissa? Marxin ihmiskuva ja reaalisosialismin paradoksit (1994)
  • Teuvo Junka: Vaihtoehto Pekkasen raportille (1994)
  • Mirjam Vire-Tuominen: Kuka oli Rosa Luxemburg? (1995)
  • Teuvo Junka: Lipposen talouspolitiikan teesit (1995)
  • Taisto Sinisalo: Matti Turkia (1871 – 1946) Tutkielma kotkalaisen sahatyöläisen elämästä ja työstä työväenliikkeessä (1995)
  • Seppo Ruotsalainen: Hallitus sosiaalipolitiikan kimpussa (1995)
  • Pertti Honkanen: Leikkeitä leikkauksista (1996)
  • Pertti Honkanen: Ortodoksian tuolla puolen - Marx ja taloustieteen vaihtoehdot (1996)
  • Aineistoa kunnallispoliittiseksi vaihtoehdoksi (1996)
  • Jukka Heiskanen (toim.): Marx ja villi länsi (1997)
  • EMU kriittisessä puntarissa (1997)
  • Taisto Sinisalo ja Olli Korjus: Väinö Meltti (1898 – 1964) Ajankuvia itsenäisyytemme ensimmäisiltä vuosikymmeniltä (1998)
  • Syrjäytymistä estämässä (2001)
  • Jukka Heiskanen (toim.): Marx ja ekologia (2001)
  • Agitprop-laulukirja (2002)
  • Kai Kontturi: Nykyaika: Kapitalistisen kansantalouden ja talouspolitiikan arvostelua (2002)
  • Sakari Selin: Pimeät vuosikymmenet (2003)
  • Mirjam Vire-Tuominen: Rauhaa rakentavaa työtä: Suomen Rauhanpuolustajien viisi vuosikymmentä (2003)
  • Kuka maksaa ympäristölaskut? (2004)
  • Juhani Brander: Oikeusvaltion kahdet kasvot (2006)
  • Jukka Heiskanen: Nuoren Marxin luonnonfilosofia ja sen ekologiset seuraukset (2010)
  • Kalle Kuittinen: Kiinaa oppimassa (2011)
  • Sakari Selin: TUL Suomen ja työväen asialla (2012)
  • Kalle Kuittinen: Kemi kuohui – työväki taisteli (2013)
  • Jukka Heiskanen: Karl Marx filosofina (2015)
  • Harri Kiiskinen: Reunahuomautus (2015)
  • Demokraattisen sivistysliiton vuosikirja (2017)
  • Minna Mentula, Keijo Lakkala, Simo Suominen ja Hanna Era: Utopia työkaluna - irti vaihtoehdottomuuden valheesta (2018)
  • Anssi Ylirönni: Valintamme ei kohdistunut sinuun (2019)
  • Jari Karttunen ja Miika Salo (toim.): Kaatakaamme kapitalismi (2019)
  • Mendalu tundutizi xezan – Lapset ja perheväkivalta (2020)
  • Jukka Heiskanen: Karl Marx filosofina (uusi painos) (2020)
  • Mirjam Vire-Tuominen: Kuka oli Rosa Luxemburg? (uusi painos sosiologi Camilla Kantolan esipuheella) (2021)

Lähteet
  1. DSL:n säännöt linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Kari Kantasalmi: Kansan Sivistystyön Liitto: Toimintalinjoja ja reflektiivisyyden ongelma. Teoksessa Kantasalmi, Korhonen & Tainio: Sivistystyön itseymmärrys. Tekstejä järjestöllisestä sivistystyöstä (KSL 2004), s. 39. linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. DSL:n yhteystiedot linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Kansanedustajat 1907–2000 (Eduskunta) linkki
  5. Ruotsalainen Seppo Juhani (TUL/painijaosto) linkki
  6. Demokraattinen Sivistysliitto: Demokraattinen Sivistysliitto ry:n jäsenjärjestöt 2022 www.desili.fi. 18.1.2022. Demokraattinen Sivistysliitto. Viitattu 18.1.2022.
  7. Demokraattinen Sivistysliitto: Demokraattinen Sivistysliitto ry:n jäsenjärjestöt 2018 www.desili.fi. Demokraattinen Sivistysliitto. Viitattu 3.9.2019.
  8. Kirjat Demokraattinen Sivistysliitto. Viitattu 4.4.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.