Deltasiipi

Deltasiipi on jokseenkin kolmion mallinen lentokoneen siiven muoto.[1] Nimitys tulee kreikan kielen delta-kirjaimesta (Δ).

Deltasiipinen Mirage IIIRD.

Deltasiipi kehitettiin yhdistää nuolisiiven taaksepäin viiston etureunan ilmanvastuksen vähentämiseksi, sekä suuren siipipinta-alan nostovoiman lisäämiseksi.[2] Siivestä voitiin myös tehdä ohut ja silti rakenteellisesti vahva.[2] Tuulitunnelitutkimuksissa havaittiin siiven edut korkeissa nopeuksissa.[2] Alhaisissa nopeuksissa deltasiivet toimivat heikosti ja ovat epävakaita.[1]

Historia

Ensimmäinen patentti deltasiivelle myönnettiin vuonna 1867 J.W. Butlerille ja E. Edwardsille.[1] 1940-luvulla professori Alexander Lippisch aloitti deltasiiven kehityksen rakentamalla puisen liidokin Saksassa.[1] Sodan jälkeen liidokki lähetettiin yhdysvaltoihin ja myös Lippisch siirtyi työskentelemään yhdysvalloissa.[1]

Convair kehitti XF-92 -koneen ja teki sillä koelentoja Murocin tukikohdasta vuonna 1948.[1]

Eräitä deltasiipisiä lentokoneita: MiG-21, Mirage III, Avro Vulcan. Suomessa ja Ruotsissa suositusta, jo käytöstä poistetussa hävittäjäkoneessa Saab 35 Draken, oli kaksoisdeltasiivet.

Kuvassa massiivinen kokeilupommittaja North American XB-70A "Valkyrie", saattajanaan Convair B-58 "Hustler". Kumpikin ovat deltasiipisiä.

Lähteet
  • Tekniikan kirja 2, WSOY, 1964 (alkuteos C.Bertelsmann Verlag: Das Grosse Buch Der Technik)
  • Tiedon Portat 3 - Ilmailu, WSOY, 1969
  • Mark Hewish: Tietosarja - Lentokoneet, Intercontinental Book Productions/Artko, 1977 (suom. Tuomo Huuhka)

Viitteet
  1. delta wings Century of Flight. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  2. NASA Armstrong Fact Sheet: XF-92A Delta-Wing Aircraft 1.3.2014. Nasa. Viitattu 7.4.2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.