Dekaani

Suomessa dekaani on yliopiston tiedekunnan johtaja. Dekaanin tehtävää ei mainita yliopistolaissa, joten nimikkeen käyttö riippuu yliopistosta. Dekaaniksi valittavan on oltava ennestään tiedekunnan professori. Dekaanin tehtävä on määräaikainen, ja tehtävään valitaan yleensä 3−5 vuoden ajaksi. Perinteisesti dekaanin on valinnut tiedekuntaneuvosto järjestäytyessään, mutta vuoden 2010 alusta voimaan tulleen yliopistolain myötä dekaanin nimitystapa riippuu yliopistosta.

Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa ja kehittämistä sekä toimii tiedekuntaneuvoston tai tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana. Dekaanin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.[1]

Dekaani voi vastata myös tiedekuntaa suuremman yliopiston osan hallinnoinnista. Tällainen tehtävä oli jonkin aikaa Aalto-yliopistossa käytössä ollut johtava dekaani.[2]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapitulin virastossa hiippakuntadekaani johtaa hiippakunnallista seurakuntia tukevaa toiminnallista työtä. Aikaisemmin kyseisen viran haltijasta käytettiin nimitystä hiippakunnan pääsihteeri. [3]

Dekaani (decanus) tarkoitti alun perin Rooman keisarikunnan armeijassa ja sittemmin luostareissa kymmenen sotilaan ja munkin päämiestä. Ensimmäisten yliopistojen syntyessä usein luostareiden yhteyteen nimike siirtyi tarkoittamaan eriasteisia hallintotehtäviä yliopistoissa.[4]

Varsinkin englanninkielisessä maailmassa dekaani (engl. dean) voi tarkoittaa myös muunlaista hallintotehtävää kuin tiedekunnan johtamista. Toisaalta dekaani voi myös vastata jostain toiminta-alueesta kuten opiskelijapalveluista. Myös vuosikursseilla voi jokaisella olla oma dekaaninsa.

Dekaania käytetään jokin verran myös alemmissa oppilaitoksissa tarkoittamassa hallintotehtävää.[5]

Dekaani on yhä käytössä myös katolisen ja anglikaanisen kirkon eri tasoisista johtotehtävistä. Esimerkiksi Joseph Alois Ratzinger (edellinen Rooman piispa ja katolisen kirkon johtaja) oli kardinaalikollegion dekaani, kunnes hänet valittiin Rooman paaviksi. [6]