Debian

Debianista johdettujen jakeluiden sukupuu.

Debianin perusti Ian Murdock vuonna 1993.[1][5] Hän laati julkilausuman, jossa hän vaati sellaisen Linux-jakelun luomista, jota ylläpidettäisiin samalla avoimella asenteella kuin Linuxia ja GNU-hanketta. Murdock muodosti nimen ”Debian” omasta ja silloisen vaimonsa Debran etunimistä. Vuoden 1993 lopussa GNU-projektin johtaja Richard Stallman otti Murdockiin yhteyttä, koska GNUn oma Hurd-ydin ei näyttänyt valmistuvan ajoissa ja Stallman etsi sopivaa Linux-distribuutiota GNUn kumppaniksi. Murdock oli suopea GNUn ideaaleille ja omaksui Stallmanin ehdottaman ”GNU/Linux” -termin korostaakseen GNU-projektin ja Linux-yhteisön yhtenäisyyttä. Tuohon aikaan Murdock pelkäsi yhteisöjen erkanevan erityisesti GNU C Libraryn (glibc) forkkautumisen myötä.[4]

Debian-hanke eteni aluksi hitaasti, ja sen ensimmäiset 0.9-alkuiset versiot ilmestyivät vuosina 1994 ja 1995. Ensimmäiset muille kuin i386-suoritinarkkitehtuurille tehdyt versiot ilmestyivät 1995, ja ensimmäiset 1.x-alkuiset versiot julkaistiin 1996. Hankkeen johtajaksi Ian Murdockin tilalle tuli samana vuonna Bruce Perens.

Bruce Perens lähti hankkeesta vuonna 1998 ennen Debian 2.0:n julkaisua. Se oli ensimmäinen glibc:hen perustuva Debian. Hankkeelle valittiin uudet johtajat, ja pian julkaistiin kaksi muuta 2.x-versiota, joissa kummassakin oli tuki entistä useammalle arkkitehtuurille ja entistä laajempi pakettivalikoima. Tänä aikana kehitettiin myös APT-työkalu ja Debianista alettiin laatia versiota, joka käyttää Hurd-ydintä. Ensimmäiset Debianiin perustuvat mutta itsenäiset Linuxit Corel Linux ja Stormixin Storm Linux ilmestyivät vuonna 1999. Niitä ei enää nykyisin kehitetä, mutta ne aloittivat Debianiin perustuvien käyttöjärjestelmien esiinmarssin.

Vuoden 2000 lopussa hanke muutti pakettien järjestelyä ja julkaisemista ottamalla käyttöön testaushaaran. Vuonna 2000 kehittäjät pitivät ensimmäisen Debconf-kokouksen, joka sittemmin järjestettiin vuosittain. Debianin vuonna 2002 ilmestynyt versio yli kaksinkertaisti Debianin pakettien lukumäärän ja tuki viittä uutta suoritinarkkitehtuuria. Hankkeen kymmenvuotisjuhlia vietettiin ympäri maailman 16. elokuuta 2003.

Vuonna 2015 Debian-projekti lopetti Linux Standard Base -yhteensopivuuden seurannan ja keskittyi vain Filesystem Hierarchy Standard -standardiin.[6]

Projekti on pyrkinyt koko jakelun toistettavaan käännökseen.[7] Maaliskuussa 2018 93% Debian 10 (Buster) -julkaisun paketeista oli käännettävissä toistettavasti.[8]

Debian tunnetaan vakautensa lisäksi erityisesti paketinhallintajärjestelmästään, joka pohjautuu deb-paketteihin. Järjestelmää hallitaan dpkg- (Debian Package Manager) ja APT-ohjelmilla, joiden avulla päivittäminen käy helposti. APT-työkalun suosiosta kertoo se, että se on muokattu toimimaan myös RPM-paketinhallintajärjestelmässä. APT-työkalulla voi tutkia, onko järjestelmän nykyisiin paketteihin tullut päivityksiä, ja asentaa mahdolliset päivitykset automaattisesti. Myös kokonaan uusien pakettien asennus ja vanhojen pakettien poisto on yksinkertaista. Työkalujen toimintaan voi vaikuttaa komentoriviparametrein.

Esimerkkejä Debianin paketinhallintatyökaluista:

• dpkg
• apt-get
• aptitude
• Synaptic
• gDebi

Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen julkaistaan lähinnä tietoturvapäivityksiä, jotka sovitetaan ohjelmien vanhoihin versioihin.

Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi Sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia.

Muun muassa Ubuntu pohjautuu Debianin testing-haaraan.[9] LTS (lyhenne sanoista Long Term Support) jatkaa vakaan julkaisun tukea vähintään viiteen vuoteen vapaaehtoisten henkilöiden ja yritysten toimesta.[10]

Eri julkaisujen tunnukset ovat peräisin Toy Story -elokuvista:

Debian GNU/Linux on virallisesti saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille:[12]

• AMD64 (amd64, eli x86-64)
• ARM64 (AARCH64)
• ARM (EABI, käskykanta ARMv4t tai uudempi) (armel)
• ARM (Instruction set ARMv7, hard float, Thumb-2- ja VFP3D16-laajennokset) (armhf)
• Intel IA-32 (32-bittinen Intel i386, eli x86-32, ks. x86)
• MIPS-arkkitehtuuri (mips, mipsel) (SGI, Digital DECstation)
• Power-arkkitehtuuri (ppc64) (Apple Macintosh PowerMac -malleissa ja CHRP- ja PReP-koneet)
• IBM System z (s390x)

Lisäksi Debian on saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille, mutta tuki niille ei toistaiseksi riitä viralliseen asemaan tai ne ovat lakkautettuja:[12]

• DEC Alpha (alpha)
• ARM (käskykanta ARMv3 tai uudempi, Acorn Risc PC, Psion 5, viimeksi tuettu versiossa 5.0 "Lenny") (arm)[13]
• ARM, (big endian), (armeb), erityisesti Linksys NSLU2 (ollut kehitteillä 2005[14])
• Atmel AVR32
• HP PA-RISC (hppa)
• Motorola 68000 -sarja (m68k)
• Intel IA-64 Itanium (ia64)
• IBM S/390 (s390)
• OpenRISC (or1k)
• Motorola/IBM PowerPC (powerpc)
• RISC-V (riscv64)[15]
• Renesas Electronics M32R (m32r)
• Sun SPARC (sparc ja sparc64)
• SuperH (sh4)

Eri ytimille saatavia versiota, ei virallisen version asemaa:[12]

• FreeBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (kfreebsd-i386)
• FreeBSD-ydin x86-64-arkkitehtuurille (kfreebsd-amd64)
• NetBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (netbsd-i386)
• NetBSD-ydin Alpha-arkkitehtuurille (netbsd-alpha)
• GNU Hurd-ydin x86-arkkitehtuurille (hurd-i386)

Debian Live -järjestelmä on versio, jonka voi käynnistää suoraan ulkoiselta tallennusvälineeltä (CD, DVD, USB-muisti) tai verkon kautta ilman kiintolevylle suoritettavaa asennusta.[16] Tätä järjestelmää voi käyttää Debianin kokeiluun ennen varsinaista asennusta tai sitä voi käyttää myös tietokoneen käynnistyslevynä. Valmiita Debian Live CD-levykuvia löytyy rescue- ja standard-levyille (tekstipohjainen käyttöliittymä) sekä GNOME-, KDE-, Xfce- ja LXDE-työpöytäympäristöillä i386- ja amd64-arkkitehtuureille. Kiintolevyasennuksen voi suorittaa käyttämällä CD:n sisältämää Debian-asenninta. Mukautettuja CD-levykuvia voi valmistaa live-helperin avulla. Live-helperillä voi tehdä CD-levykuvien lisäksi myös koneen käynnistäviä DVD-levyjä, levykuvia USB-muistitikuille tai verkkokäynnistyslevykuvia. Live-magic on livehelperin graafinen käyttöliittymä. Ging on taasen Debian GNU/kFreeBSD Live-CD.

Debianista on johdettu useita jakeluhaaroja, jotka käyttävät Debianin pakettienhallintaa. Yksi suosituimmista Debianiin perustuvista jakeluista on Ubuntu ja sen rinnakkaisversiot Kubuntu, Xubuntu ja Edubuntu. Myös Linux Mint on pohjimmiltaan Debian-johdannainen.

Muita Debian-pohjaisia järjestelmiä ovat:

• Elive – Mukautettu Debian, työpöytäympäristönä Enlightenment.
• Gnoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, GNOME-työpöytäympäristö.
• Kali Linux – Rikostekniseen tutkimiseen ja läpäisykykytestaamiseen suunniteltu jakelupaketti.
• Knoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, KDE-työpöytäympäristö.
• Linspire – Helppokäyttöinen työpöydille ja kannettaviin tarkoitettu käyttöjärjestelmä; muista mainituista poiketen maksullinen.
• mini Debian – Flash-kortilta käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
• Morphix – Modulaarinen CD:ltä käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
• Tails – Tietoturvaan keskittyvä käyttöjärjestelmä.
• Raspbian – Raspberry Pi -alustalle

• Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto

• debian.org – Debianin verkkosivut
• backports.org – Uudemmat paketit stable-versioon