Death Row Records
Death Row on yhdysvaltalainen levy-yhtiö. Sen perustivat Suge Knight, Dr. Dre, Dick Griffey ja The D.O.C. 1990-luvun alussa,[1] ja yhtiö julkaisi muun muassa Tupac Shakurin, Dr. Dren ja Snoop Doggin levytyksiä. Shakurin tultua murhatuksi vuonna 1996 yhtiön menestys alkoi laantua.[2] Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 2006, minkä jälkeen sen omistajuus on vaihtunut useaan otteeseen. Vuonna 2022 Snoop Dogg osti Death Row -levymerkin.[1]
Death Row Records | |
---|---|
Perustettu | 25. helmikuuta 1991 |
Kotimaa | Yhdysvallat |
Sijainti | Los Angeles, Kalifornia |
Historia
Alkuajat
Kun Dr. Dre yritti jättää Ruthless Recordsin, hänet esiteltiin Suge Knightille hänen kaverinsa The D.O.C.:n kautta, jolle Knight toimi henkivartijana siihen aikaan. Dr. Dren musikaalisen lahjakkuuden ja Knightin bisnesvaistojen avulla nämä kaksi ryhtyivät luomaan omaa levy-yhtiötä nimeltä Future Shock Records (myöhemmin nimettiin Death Rowksi).
Death Rown rahoituksessa on joidenkin väitteiden mukaan käytetty epäilyttäviä keinoja. On huhuttu, että lisärahoitusta tuli kiristämällä rahaa rap-artisti Vanilla Iceltä. Knight teki sopimuksen Interscope Recordsin kanssa, joka takasi isomman näkyvyyden ja paremman levityksen artistien levyille.
Huhutaan, että Death Row perustettiin suurimmaksi osaksi velkarahoilla, jotka Knight sai syylliseksi todetulta huumekauppias Michael "Harry-O" Harrisilta. Harrisin vaimo väitti, että Death Rown nousun aikana, Harris, joka oli tuolla hetkellä istumassa vankilatuomiotaan, oli toistuvasti yrittänyt ottaa yhteyttä Knightiin, koskien hänen osuuttaan voitoista. Huhujen mukaan hieman myöhemmin Harris oli hakattu omassa sellissään. Tapahtuman hän heti yhdisti Knightiin. Knight on kiistänyt nämä syytökset. Knight ja Death Row vaati Harrisilta vuonna 2006 106 miljoonaa dollaria, koska Harris oli yrittänyt kiristää ja kiskoa rahaa.
Ensimmäinen yhtiön julkaisu oli ”The Chronic,” Dr. Dren sooloalbumi joulukuussa 1992. Albumilla oli vierailijoina ensikertalaisia: Daz Dillinger, Kurupt, The Lady of Rage ja huomioitavin Dr. Dren uusi suojatti Snoop Dogg. Albumin suosio nousi räjähdysmäisesti vuonna 1993, sijoittumalla ensimmäiseksi ’’Billboard’s Top 200 Albums’’ listalla, myyden triplaplatinaa. Myöhemmin samana vuonna Death Row julkaisi albumin ”Doggystyle”, Snoop Doggin debyyttialbumin. Se ohitti ’’The Chronicin’’ myyntiluvuissa ja teki Snoop Doggista ja Death Rowista hip hopin johtavan tekijän vuonna 1994. Vuonna 1994 Death Row julkaisi myös soundtrackit Above The Rimiin ja Snoop Doggin Murder Was The Caseen.
Kritiikki
Maineen mukana tuli kritiikki. Kun Dr. Dre ja Snoop Dogg olivat taloudellisen menestyksen huipulla, aktivistiryhmät ja media hyökkäsivät Death Rowta vastaan, koska he ylistivät väkivaltaa, joka liittyy gangsta rap imagoon ja jota monet sen artistit edistävät. Median kritiikki kasvoi kovemmaksi vuoden 1995 kesällä, kun eriuskoiset tähtäsivät Death Rown paljon mainostettuun pian ilmestyvään julkaisuun Dogg Food –albumiin, Tha Dogg Poundin debyyttijulkaisun. Median tulitus teki osakkaat Interscope Recordsin emoyhtiössä, Time Warnerissa hermostuneiksi niin paljon, että yhtiö myi kaikki Interscope-osakkeet MCA Music Entertainmentille. ’’Dogg Food’’ oli lykkäytynyt sen suunnitellusta heinäkuun julkaisupäivästä lokakuulle.
2Pacin tulo
Boikotoijien kanssa kiistan takia Time Warner lisäsi polttoainetta Death Rown moottoriin. Sillä välin Suge Knight lähetti takuurahat Tupac ”2Pac” Shakurille, jotta Tupac tulisi Death Row:lle. Siinä vaiheessa Tupac ja Death Row jakoivat keskinäisen halveksunnan aloittelevalle New York-pohjaiselle Bad Boy Recordsille, ja sen ohella sen pääjohtajalle Sean Combsille ja sen tähdelle The Notorious B.I.G.:lle.
Kun Shakur vapautettiin vankilasta 1,4 miljoonan dollarin takuilla, hän välittömästi meni työstämään Death Row debyyttialbumiaan, All Eyez on Me:tä. Vuonna 1996 julkaistu tupla-albumi nousi albumilistojen kärkeen ja myi yhdeksänkertaista platinaa ja siitä tuli levy-yhtiön suurin taloudellinen menestys tähän mennessä. Kiihtyvä jännite Tupacin ja Biggien välillä (kuten Death Rown ja Bad Boynkin) ruokki sitä mitä lopulta kutsuttiin ”East Coast/West Coast rap-sodaksi”. Se mitä oli tulossa, olisi vuoden kestävä erimielisyys, jossa useat Death Rown artistit hyökkäsivät sanallisesti itärannikon artisteja vastaan. Heihin kuului: Snoop Dogg, Tha Dogg Pound ja Tupac (hänen Tha Outlawz ryhmänsä kanssa). Dissauksen kohteeksi joutuivat mm. Mobb Deep, Nas, Jay-Z,Chino XL, The Junior Mafia, Puff Daddy ja The Notorious B.I.G..
Death Row artistit, jotka ns. hyväksyivät Bad Boy Recordsin, eli toisin sanoen ketkä eivät tukeneet kiistaa, olivat Tupacin halveksimia. The Lady of Rage sanoi haastattelussa, että Tupac oli kerran kutsunut häntä ”heikoimmaksi lenkiksi Death Rowssa”, koska hän ei haukkuisi Bad Boyta. Tupac ajatteli pahaa myös Dr. Drestä, koska hän ei todistanut Snoopin murha oikeudenkäynnissä, lannistaen WestSide EastSide jännitettä, joka lopulta aiheutti hänen lähtönsä levy-yhtiöstä 1996. Tupac dissasi Dretä KMEL radiossa Bay Arealla, koska hän ei esiintynyt hänen kanssaan ja edustanut yhtiötä. Hänen mielestään Dre oli myös liian hidas julkaisemaan biittejä hänen albumilleen. Lopulta Snoop Dogg oli joutumassa huonoihin väleihin Tupacin kanssa hieman ennen hänen kuolemaansa, koska sanoi eräässä haastattelussa, että kunnioittaa B.I.G.:in musiikkia ja pitää siitä.
Huolimatta pahamaineisesta riidasta, Suge Knight oli suunnitellut perustavansa New Yorkiin uuden osan yhtiötä nimeltä ’’Death Row East’’. Eric B:tä oli suunniteltu sen johtoon. Haastattelussa 2Pac nimesi rap-artisteja, joita he suunnittelivat hankkivansa, Big Daddy Kanesta Wu-Tang Claniin. Tämä ei kuitenkaan koskaan toteutunut.
Tupacia ammuttiin ja hän kuoli Las Vegasissa Syyskuussa 1996, kun hän istui apukuljettajan paikalla autossa, jota ajoi Suge Knight. Pian sen jälkeen Suge Knight joutui yhdeksäksi vuodeksi vankilaan rikottuaan ehdonalaisensa ja koska oli ollut samana päivänä kun Tupac ammuttiin, hänen kanssaan tappelussa, jossa Death Rown jäsenet hakkasivat Orlando ”Baby Lane” Andersonin, joka oli varastanut Death Rown kaulakorun. Tuloksena Dr. Dren lähdöstä, Tupacin kuolemasta ja Knightin pidätyksestä Death Row Records melkein hajosi.
Vuoden 1996 jälkeen
1997 Elokuussa, Interscope Records myi osuutensa Death Row Recordsista ja mitätöi liitokset yhtiöön. Tämä pakotti yhtiötä ottamaan esille jakautumisen Priority Recordsin kanssa. Vuoteen 1998 mennessä Snoop Dogg, RBX, Jewell ja Kurupt olivat kaikki jättäneet levy-yhtiön. Nate Dogg, The Lady of Rage ja Daz Dillinger seurasivat pian heitä. Death Rown pelastava siunaus oli, ja jäisi olemaan, se tosiasia, että sen artistit tuottivat ollessaan sopimuksen alaisina vielä ennen kuin lähtivät yhtiöstä. Nämä nauhoitukset toivat yhtiölle suurimman osan tuloista.
Kun Knight pääsi vankilasta vuonna 2001, hän uudelleennimesi yhtiön nimelle ”Tha Row Records” ja paljasti uuden kokoonpanon, jota johti lahjakas Long Beachin räppäri, Crooked I. Tha Row hankki myös TLC:n Lisa ”Left Eye” Lopesin nimellä N.I.N.A., joka tarkoitti New Identity Non-Applicable. On spekuloitu, että Knight olisi jollain tavalla houkutellut hänet allekirjoittamaan sopimuksen, mutta sitä ei koskaan kerrottu. Left Eye kuoli kuitenkin auto-onnettomuudessa ennen kuin mitään albumeja ehdittiin tekemään valmiiksi.
Muutamia Death Rown vanhoja julkaisuja uudelleen julkaistiin kuten esimerkiksi Snoop Doggin Tha Doggafther ja 2Pacin The Don Killuminati: The 7 Day Theory. Joka tapauksessa Tha Rown paluu viivästyi, koska kaikki sen uudet julkaisut olivat kokoelmateoksia. Poikkeuksena Tupacin julkaisematon materiaali. Yhtiö kuitenkin epäonnistui julkaisemaan yhtään sooloalbumia sen viimeisimmällä kokoonpanolla. Vuoden 2001 Too Gangsta For Radio kokoelmassa useat skitit oli tähdätty Death Rown vihollisille. Kappaleessa ”Fuck Dre”, Tha Realest, Twist 2 D.V.S. (J.Gallardoa ei pidä sekoittaa Chicagolaiseen räppäriin Twistaan) ja Lil’ C-style (aiemmin LBC Crewssä) nauhoittivat skitin , jossa Dr. Dre raiskasi kuvitellun allekirjoittajan, ja K-9:n ”Gangsta’d Out” skitti kuvaili Eminemiä Ku Klux Klanin työkaluna. Kello 02:30 27. toukokuuta 2003, tuntematon henkilö ampui useita luoteja Death Rown Beverly Hillsin päämajaan. Ne vahingoittivat etuovea, ikkunoita ja seinää toimistossa. Aikaisemmin samana vuonna Los Angelesin S.W.A.T.-joukkue tekivät rynnäkön Death Rown toimistoihin, etsiessään merkkejä jengimurhista ja huumeiden myynnistä.
Jossain huhuissa kerrottiin, että The Game puhui Suge Knightin kanssa Tha Row sopimuksesta. Oletettavasti hän oli samanaikaisesti ajatellut sopimusta vihollisen, Bad Boy Recordsin kanssa. Huolimatta puheiden todenperäisyydestä, ne eivät merkinneet mitään ja The Game kuuluu nykyään omaan levy-yhtiöönsä The Black Wall Street Recordsiin.
Vuosi 2004 osoittautui epäonniseksi Knightille. Crooked I, The Rown lupaavin artisti pettyi, koska hänen albuminsa epäonnistui päästä kauppojen hyllyille viiden vuoden työn jälkeen ja hän jätti yhtiön hänen sopimuksensa loputtua. Nykyään Crooked I kuuluu Dynasty Entertainmentiin. Samoin R&B artisti Danny Boy jätti myös yhtiön liian pitkän viivästyksen jälkeen. Rap-artisti Kurupt lähti 2005, yhdistääkseen uudelleen ryhmän Tha Dogg Pound entisen jäsenen Dazin kanssa. Samana vuonna Tha Row hankki räppäri Petey Pablon. Lisäksi on huhuttu, että yhtiö yritti hankkia räppäri Shyne:n, mutta se ei onnistunut.
Viikon spekuloinnin jälkeen Lakey The Kid ja Suge Knight paljastivat, että Lakey The Kid on liittynyt Death Row Eastiin ja tulisi olemaan heidän kärkiartisti. Deat Row East oli 2Pacin idea, mutta ei alkanut toimia vasta kun kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Toisen sukupolven työ
Vuonna 1998 Suge suunnitteli hankkivansa räppäreitä Death Rown toiseen sukupolveen. Joskin hän epäonnistui, hän laittoi Top Doggin ensiesiintymiselle "All About U" videolle, 2Pacin albumilta "Greatest Hits", Snoop Doggin tilalle. Top Dogg kohautti "Gang Related Soundtrack"in kappaleella "Going Back To Cali, jossa hän hyökkäsi Puff Daddyä kohti. "All About U" videota esitettiin paljon ja Suge jatkoi vuonna 1999 albumilla "The Chronic 2000: Suge Knight Presents" esitelläkseen uuden kokoonpanonsa, johon kuului Top Dogg, The Realest ja Soopafly, ja Daz Dillinger veteraani tuottajana.
Vuonna 2000 video Top Doggin kappaleelle "Cindafella" sai mitätöntä suosiota uudistavan konseptin kanssa, joka oli TC:n tuottama kuten useat vanhemmatkin videot. Hänen albuminsa "Every Dog Has His Day" pääsi kaupan hyllyille ja hänen sopimuksensa loppui, eikä sitä uusittu. Soopafly oli hetken yhtiön johtava artisti singlensä "Like It Or Not" jälkeen, joka julkaistiin yhtiön maksuvaikeuksien jälkeen. Tha Realest valtasi johtavan artistin paikan ja teki useita albumeja, joita ei koskaan julkaistu, mukaan lukien paljon ennakoidun "Witness Tha Realest" -albumin, joka sisälsi dissaus kappaleen Mobb Deepille. Hän nauhoitti kappaleita artistien Daz Dillinger, Tha Outlawz, Scarface, Richie Rich ja muiden länsirannikon suurien nimien kanssa, ja myös yhtiötovereidensa Dre'sta, K9, J Valentine, PB, and his group, The Last Circle kanssa. "Too Gangsta For Radio"n jälkeen Tha Realest laitettiin Crooked I:n taustahenkilöksi. Hän meni oikeusistuimelle Knightin yhtiötä vastaan, että saisi purettua sopimuksensa. Daz Dillinger lähti yhtiöstä päätuottajan paikalta myöhemmin tuona vuonna johtuen rahaongelmista Knightin kanssa ja hän käytti Deat Row kappaleitaan julkaistakseen itsenäisen albumin nimeltä "R.A.W.". Hänen pääsinglensa Too Gansta For Radiossa nimeltään "Gangsta Rap" vedettiin markkinoilta ja hänet korvattiin Scarface & Treachella. Tämä kappale ilmestyi myöhemmin Knightin Tha Doog Pound "2002" julkaisussa. Big Hutch (Cold187um) Above The Lawista tuli yhtiön päätuottajaksi. 2001 Syyskuussa, Knightin ollessa poissa vankilasta, Crooked I:n debyytti "Say Hi To Tha Bad Guy" oli tarkoitettu julkaistavaksi singlen "So Damn Hood" kanssa ja artistien Jadakiss, Kurupt, Eastwood, Scarface, Juvenile, Too Short ja muutamien muiden, merkiksi yhtiön mahtavasta paluusta. Albumia ei koskaan julkaistu ja se näkyi, kun Death Rowlla oli suuria markkinointiongelmia. Big Hutch erosi ja muutamat tuottajat valtasivat hänen paikkansa yhtiössä.
Vuodesta 2002 Knightin fanijoukot turhaantuivat, kun oli puutetta uusista albumeista aktiivisilta artisteista. Vaikkakin Tha Dogg Poundin Kurupt oli palannut yhtiön toimitusjohtajaksi, albumien Tha Dogg Poundin 2002, Tupacin Until the End of Time ja Snoop Doggin Death Row: Snoop Dogg at His Best julkaisu lisäsi vain uskollisten fanien pettymystä, koska he halusivat kuulla uutta kokoonpanoa. Vaikka hänellä olikin hyvä kaverisuhde Suge Knightin kanssa, oli selvää, että Kuruptilla oli todella vähän päätösvaltaa, kun puhuttiin yhitön isoista päätöksistä, albumien julkaisusta. Hänellä ei ollut toimitusjohtajan valtaa, koska kaikki merkittävät päätökset menivät Knightille.
Vuodesta 2003 Kurupt oli yhtiön pääartisti, kun Crooked I riiteli Suge Knightin kanssa paetakseen sopimustaan. Hän nauhoitti veljensä Roscoen, Ray J:n, Eastwoodin ja Tri-Starin kanssa.
Vuodesta 2005 multiplatina-artisti Petey Pablo liittyi tullakseen uudeksi pääartistiksi. Kurupt ja Eastwood (entinen Tha Row artisti) olivat ainoat, jotka olivat jäljellä toisen sukupolven Death Row artisteista, koska muut olivat jättäneet yhtiön. Kuruptin albumi "Against The Grain hylättiin ja Death Row syytti Kochia hylkäämisestä juuri ennen kuin albumi valmistui, joten siitä jäi pois tärkeitä kappaleita, jotka oli nauhoitettu Lil Jonin ja Ice Cuben kanssa. Lauluja kuten Vaseline 2 hylättiin albumilta. Albumi myi todella surkeasti ja muistutti kaikkia yhtiön suurista ongelmista.
Huonon promotoinnin ja epäonnistuneiden julkaisujen kanssa, useita laadukkaita julkaisuja laitettiin kaupan hyllylle siinä toivossa, että ne myisivät valtavasti. Levy-yhtiö epäonnistui julkaisemaan täyden albumin Topp Doggilta, Soopaflylta, Tha Realestilta, Daz Dillingerilta (toinen albumi), Above The Lawilta, Ray J:lta, N.I.N.A:lta, J. Valentinelta, Eastwoodilta, Danny Boylta, Crooked I:lta, Dre'stalta, Mac Shawnilta ja monilta muilta.
Myöhemmin samana vuonna Kurupt ja Eastwood molemmat erosivat yhtiöstä. Ainoa artisti vuoteen 2006 asti oli Petey Pablo.
Kolmas sukupolvi
2006 vuoden alkupuolella Suge Knight meni DJ Kay Slay Hot 97 Radio Show'hun ja julkisti Deat Row Eastin ja sen ensimmäisen artistin Lakey The Kidin. Lakey oli ollut aiemmin Nasin albumeilla. Tha Row Eastilla on suunnitelma yhdelle albumille. Albumi on Lakeyn sooloalbumi nimeltä "The Big Ride" joka, Tha Row Eastin varatoimitusjohtaja Delsonin mukaan ilmestyy vuonna 2007. Toinen artisti nimeltä Warlord liittyi myöhemmin Tha Row Westiin. Hänen mixtapea "I Can Getcha Block Knocked Off Volume 1"sta auttoi DJ Fokis eli "Bull Of Tha Industry". Se julkaistiin Chicagossa 26.9.2006. Warlord alkoi hiljattain työstää "Still Can Get Cha Block Knocked Off Volume 2":sta. Mixtape on viimestelyssä ja on pian saatavissa maailmanlaajuisesti Applen iTunena. Luultavasti sen julkaisijat ovat Suge Knight ja Big L.O.S.. On huhuttu, että Suge Knight aloittaisi tosi-tv sarjan kaapelikanavalle. Hiljattain Big L.O.S. jätti Tha Rown ja perusti oman yhtiön. Petey Pablon kerrottiin lähtevän Death Row Recordsista 2006 vuoden lopussa. Petey Pablo suunnittelee mixtapen julkaisemista samaan aikaa, kun hänen albumi julkaistaan.
Väitteet Knightin julmuudesta
Warren G, Dr. Dren velipuoli, jätti yhtiön julkaisematta albumia väittäen, että Suge Knight pahoinpiteli häntä huvin vuoksi. Ronin Ron kirja "Have Gun will Travel" väitti, että hänet ja hänen ystävänsä pahoinpideltiin julkisesti venejuhlissa. Sugea syytetään myös väkivaltaisuuksia Sam Sneediä kohtaan.
Nykyään
Susan Bergin omistama Global Music Group osti Death Rown huutokaupassa 24 miljoonan dollarin hintaan. Suge Knight yritti pitää yhtiön itsellään viimeiseen asti, mutta hänen vetoomuksensa hylättiin ja Death Row siirtyi Global Music Groupille.lähde? Helmikuussa 2022 Snoop Doggin ilmoitettiin ostaneen Death Row -levymerkin, ja hän julkaisi sen kautta vielä saman kuukauden aikana seuraavan albuminsa B.O.D.R. (Bacc on Death Row).[1]
Lisää lukemista
- Have Gun Will Travel: The Spectacular Rise and Violent Fall of Death Row Records, Ronin Ro, 1998, 384 sivua.
- Labyrinth: Corruption and Vice in the L.A.P.D.: The truth behind the murders of Tupac Shakur and Biggie Smalls by Randall Sullivan, Atlantic Monthly Press, Toukokuu 2, 2002, 384 sivua.
Death Row Records diskografia
Vuosi | Artisti | Nimi | Myynti |
---|---|---|---|
1990 | Dr. Dre | The Chronic | 5x Platinum |
1992 | Snoop Doggy Dogg | Doggystyle | 6x Platinum |
1994 | Useita artisteja | Above the Rim (O.S.T.) | 2x Platinum |
Useita artisteja | Murder Was The Case (O.S.T.) | 2x Platinum | |
1994 | Tha Dogg Pound | Dogg Food | 3x platinum |
1995 | 2Pac | All Eyez on Me | 9x Platinum |
2Pac | Makaveli - The Don Killuminati: The 7 Day Theory | 7x Platinum[3] | |
Snoop Doggy Dogg | Tha Doggfather | 2x Platinum | |
Useita artisteja | Death Row Greatest Hits | Gold | |
Useita artisteja | Christmas on Death Row | ||
1997 | Lady of Rage | Necessary Roughness | |
Useita artisteja | Gridlock'd (O.S.T.) | 3x Platinum | |
Useita artisteja | Gang Related (O.S.T.) | 2x platinum | |
1998 | 2Pac | Greatest Hits | 9x platinum |
Daz Dillinger | Retaliation, Revenge & Get Back | Gold | |
Michel'le | Hung Jury | ||
1999 | Useita artisteja | Suge Knight Represents: Chronic 2000 | |
2000 | Snoop Dogg | Dead Man Walkin' | |
Useita artisteja | Too Gangsta for Radio | ||
2001 | Snoop Dogg | Death Row: Snoop Doggy Dogg at His Best | |
Tha Dogg Pound | 2002 | ||
2Pac | Until the End of Time | 4x Platinum | |
2002 | Useita artisteja | Dysfunktional Family (O.S.T.) | |
2Pac | Better Dayz | 3x Platinum | |
2003 | 2Pac | Nu-Mixx Klazzics | Gold |
2004 | 2Pac | 2Pac Live | |
2005 | Useita artisteja | The Very Best of Death Row | |
Kurupt | Against Tha Grain | ||
2Pac | Tupac: Live at the House of Blues | Platinum | |
2006 | Dr. Dre | Chronicles: Death Row Classics | |
Useita artisteja | 15 Years on Death Row | ||
2007 | Useita artisteja | Death Row Archives: The Soundtracks | |
Useita artisteja | The Death Row Singles Collection: B-sides, Rarities, and Remixes | ||
2022 | Snoop Dogg | BODR | |
Katso myös
Lähteet
- Hätinen, Jukka: Snoop Dogg on ostanut Death Row -levymerkin Rumba.fi. 10.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
- Snoop Dogg now owns Death Row Records NPR. 9.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
- Michael B. Mukasey: Jacques Agnant vs. Estate of Tupac Shakur (Compl. P 15) hitemup.com. 16.12.1998. Arkistoitu 20.11.2008. Viitattu 8.8.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Viralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Fani sivusto