Davos
Davos (ital. Tavate, retorom. Tavau, puhekielessä paikallisesti Tafaas) on runsaan 11 000 asukkaan kaupunki itäisessä Sveitsissä, Graubündenin kantonissa, Landwasserjoen laaksossa.
Davos | |
---|---|
Kesäinen Davos |
|
vaakuna |
|
Davos |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Sveitsi |
Kantoni | Graubünden |
Hallinnollinen alue (Region) | Prättigau-Davos |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 284,00 km² |
Väkiluku (joulukuu 2014) | 11 136 |
– Väestötiheys | 39 as./km² |
Maantiede ja väestö
Kaupunki sijaitsee noin 1 550 metriä merenpinnan yläpuolella. Davos onkin yksi korkeimmalla sijaitsevista Euroopan kaupungeista. Taajama koostuu viidestä kylästä: Davos-Dorf, Davos-Platz, Frauenkirch, Glaris ja Monstein. Davosin pinta-ala on 284 km², ja se on pinta-alaltaan Sveitsin toiseksi suurin kunta.
Davos on saksankielistä aluetta: vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan 90 % davosilaisista oli saksankielisiä, ranskankielisiä oli 0,5 %, italiankielisiä 2 %, retoromaaninkielisiä 1 % ja muunkielisiä noin 7 %.[1]
Talous
Davos on tunnettu lomakaupunki, jonka historia alkaa 1800-luvun alkupuoliskolta: ensimmäiset hoito- ja kylpylälaitokset rakennettiin jo 1840-luvulla. Vuonna 1890 avatun rautatien myötä kulkuyhteydet Davosiin paranivat olennaisesti ja paikkakunnasta kehittyi nopeasti kansainvälinen loma-, parantola- ja kulttuurikeskus.
1960-luvulta lähtien Davosia on kehitetty konferenssikaupungiksi. Maailman johtavat talouspäättäjät kokoontuvat vuosittain tammikuussa Davosiin Maailman talousfoorumin vuosikokoukseen.[2]
Urheilu
Talviurheilulla on Davosissa pitkät perinteet. Keskeisenä paikkana aina 1890-luvulta lähtien on ollut Davosin jäästadion. Siellä on järjestetty pikaluistelun MM-kisat seitsemän kertaa ja EM-kisoja 11 kertaa, Taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailut useasti vuosina 1899–1966, Jääpallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1913, Jääkiekon Euroopan-mestaruuskilpailut 1926, Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1935 sekä Maastohiihdon maailmancupin kilpailuja vuosina 1982 ja 2007–2010. Kaupungissa on kymmeniä köysiratoja ja hiihtohissejä, jotka nousevat jopa lähes 3 kilometrin korkeuteen.
Jääkiekkojoukkue HC Davos pelaa korkeimmalla sarjatasolla. Jääkiekon Spengler Cup on järjestetty Davosissa vuodesta 1923.[3]
Liikenne
Rhätische Bahnin rautatie kulkee Davosin läpi. Davosista on tunneittainen junayhteys Filisuriin ja edelleen muun muassa Sankt Moritziin. Puolen tunnin välein on junayhteys Landquartiin ja edelleen muun muassa Churiin ja Zürichiin.
Kaupungin sisäinen liikenne on järjestetty yhdeksällä linja-autoreitillä. Davosista on myös postiautoyhteys kesäisin Flüelasolan yli Suschiin ja Zerneziin.
Triviaa
- Thomas Mannin romaani Taikavuori (Der Zauberberg) sijoittuu Davosiin.
- Moni suomalainen kulttuurihenkilö on ollut tuberkuloosiparantolassa Davosissa, muuan muassa Edith Södergran, Eine Laine, Uuno Kailas ja kirjailija Ruuto (Elias) Erkko.[4]
Ilmasto ja sää
Davosin sää (tilastotiedot vuosilta 1961–90) ja Dischmabachin vedenlämpötila Davosin Kriegsmattessa (tilastotiedot vuosilta 1974–2009)
|
Lähteet
- Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung (Total) nach Bezirken und Gemeinden. (Excel) Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 25.10.2015. (saksaksi)
- Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 25.10.2015. (saksaksi)
- Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D1571, Davos) Bern: Stiftung HLS. Arkistoitu 17.2.2010. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi)
- Offizielles Kursbuch Aikataulut nro 910, 915, 90.301-90.313,. Aikataulu 12.12.2010-10.12.2011. Ittigen, Bern, Sveitsi: Bundesamt für Verkehr (Sveitsin liikenneministeriö). Viitattu 29.1.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet
- Lüdi, Georges & Werlene, Iwar: ”5.4 Der Dreisprachige Kanton Graubünden”, Eidgenössische Volkszählung 2000, Sprachenlandschaft in der Schweiz., s. 100–101. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS), huhtikuu 2005. ISBN 3-303-16075-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.1.2011). (saksaksi)
- Talousfoorumin sivut
- Spengler-cupin kotisivut
- Saarenheimo, Kerttu: Tuberkuloosi suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1992, 108. vsk, nro 22. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio.
- Sveitsin ilmatieteen laitoksen (Bundesamt für Meteorologie und Klimatologie MeteoSchweiz) sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sveitsin ympäristöministeriön (Bundesamt für Umwelt, BAFU) sivut[vanhentunut linkki]