David Seaman

Seaman aloitti ammattilaisuransa Leeds Unitedin joukkueessa vuonna 1981, mutta ei mahtunut seuran avauskokoonpanoon kertaakaan. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi neljännen sarjatason joukkueeseen Peterborough Unitediin, jonka ykkösvahtina hän pelasi kaksi täyttä kautta. Hän siirtyi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneeseen Birmingham Cityyn kesken kauden 1984–1985 ja oli nostamassa joukkuetta pääsarjatasolle. Ennen kauden 1986–1987 alkua Seaman siirtyi Queens Park Rangersiin, jossa pelasi neljä kautta. Ennen kauden 1990–1991 alkua hän siirtyi Englannin menestyneimpiin jalkapallojoukkueisiin lukeutuvan Arsenalin kokoonpanoon.

Seaman saavutti paljon menestystä Arsenalissa pelatessaan. Hän oli voittamassa Englannin mestaruutta kolmesti, vuosina 1991, 1998 ja 2002, FA Cupia neljästi, 1993, 1998, 2002 ja 2003, Liigacupia kerran, 1993, ja Euroopan Cup-voittajien cupia kerran, vuonna 1994. Hän pelasi Arsenalissa kolmetoista kautta ja nousi maineikkaimpien brittimaalivahtien joukkoon. Seaman edusti Arsenalia yhteensä 563:ssa virallisessa ottelussa, mikä on kuudenneksi eniten seuran historiassa, ja eniten seuran maalivahdeista. Kaikkiaan hänelle kertyi virallisia otteluja seuratasolla lähes tuhat. Seaman siirtyi kesäkuussa 2003 Manchester Cityyn ja pelasi seurassa syksyn 2003, mutta tammikuussa 2004 hän joutui lopettamaan uransa loukkaantumisen jälkeen.

Seaman teki maajoukkuedebyyttinsä marraskuussa 1988 ottelussa Saudi-Arabiaa vastaan. Hän pelasi vuosien 1988 ja 2002 välillä yhteensä 75 A-maaottelua ja esiintyi neljissä arvokisoissa maansa ykkösmaalivahtina, EM-kilpailuissa 1996 ja 2000 sekä MM-kilpailuissa 1998 ja 2002.[1] Parhaaksi arvokisasaavutukseksi jäi välieräpaikka vuoden 1996 EM-kotikisoissa, joissa Englanti putosi Saksaa vastaan käydyn rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Seamanin maaottelu-uran viimeiseksi otteluksi jäi lokakuussa 2002 pelattu ottelu Makedoniaa vastaan. Hän on toiseksi eniten maaotteluja pelannut englantilaismaalivahti 125 A-maaottelua pelanneen Peter Shiltonin jälkeen.[2][3]