Daugavpils

Daugavpils[3] eli Väinänlinna[3] (latg. Daugpiļs, saks. Dünaburg, ven. Даугавпилс, aiemmin Двинск, Динабург, Daugavpils, Dvinsk, Dinaburg) on kaupunki Latviassa. Siellä on 82 046 asukasta (2020), ja se on siten maan toiseksi suurin kaupunki.[2] Se sijaitsee Väinäjoen varrella maan kaakkoisosassa lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajoja. Maan pääkaupunkiin Riikaan on noin 230 km.

Daugavpils
Väinänlinna
Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna)
Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Daugavpils

Koordinaatit: 55°53′N, 26°32′E

Valtio Latvia
Ensimmäinen maininta 1275
Kaupunginoikeudet 1582
Hallinto
  Kaupunginjohtaja Žanna Kulakova
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 72,5[1] km²
Korkeus 105 m
Väkiluku (2020)  ([2]) 82 046
Aikavyöhyke UTC+2
  Kesäaika UTC+3









Historia

Asutus nykyisen kaupungin seudulle muodostui ilmeisesti kauan ennen kirjoitettua historiaa. Paikkakunnan syntyyn liittyi sijainti Väinäjoen, tärkeän idäntien varrella. Se mainitaan saagoissa 400-luvulta, joissa kuvataan Gotlannin asukkaiden matkaa jokea pitkin Venäjälle ja edelleen Kreikkaan. Kauppareitistä todistavat Daugavpilsin lähistöltä jokivarresta löydetyt roomalaiset kolikot, jotka ovat ajanjaksolta 1. vuosisata eaa.– 4. vuosisata jaa.[4]

Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1275,[5] jolloin saksalainen ritarikunta perusti Dünaburgin, Väinänlinnan linnoituksen. Se sijaitsi aluksi nykykaupungista 19 km ylävirtaan. Vuosina 1561–1772 asutus kuului pääosin Puola-Liettuaan. Iivana Julman joukot hävittivät linnoituksen ja siihen liittyneen asutuksen Liivinmaan sodassa vuonna 1577. Uusi asutus perustettiin samana vuonna nykypaikalle.[4] Magdeburgin kaupunginoikeudet sijaintiaan vaihtanut Dünaburg sai 1582. Kaupunki oli Moskovan Venäjän hallussa 1656–1667 ja oli tällöin ortodoksisten marttyyripyhimysten (Boris ja Gleb) mukaan nimeltään Borisoglebsk (ven. Борисоглебск).[4]

Puolan ensimmäisessä jaossa Dinaburg joutui 1772 Venäjän keisarikunnalle, jossa se aluksi oli osa Pihkovan kuvernementtiä. Vuodesta 1777 lähtien se oli kihlakuntakaupunki.[4] Vuodesta 1802 se kuului Vitebskin kuvernementtiin. Venäläislinnoitus sai alkunsa 1810, ja se rakennettiin paljolti 1820- ja 1830-luvuilla.[4][6] Vuonna 1840 kaupungissa asui 7 080 henkeä, joista 6 320 oli miehiä ja vain 760 naisia.[7] 1860-luvun alussa siitä tuli Moskovaan, Riikaan ja Varsovaan johtavien rautateiden tärkeä risteysasema. Rautatien myötä Dinaburgista kehittyi teollisuuden ja liikenteen keskus. Tammikuussa 1893 keisari Aleksanteri III antoi kaupungille uuden venäläisen nimen Dvinsk.[4] Vuoden 1897 väestönlaskennassa siellä oli 69 675 asukasta, ja se oli kuvernementin suurin kaupunki.[8]

Latvian itsenäistymisen jälkeen kaupunki sai 1920 latvialaisen nimen Daugavpils (suom. Daugavan eli Väinäjoen linna).[4] Toisessa maailmansodassa saksalaisjoukot miehittivät sitä 26. kesäkuuta 1941 – 27. heinäkuuta 1944,[6] ja se tuhoutui pahoin sodan loppuvaiheessa.lähde?

Väestö

Väkilukukäyrä 1770–2010. lähde?

Latviassa suoritettiin väestönlaskenta myös vuosina 1920, 1925, 1930 ja 1935. Näiden tiedot puuttuvat toistaiseksi alla olevasta taulukosta.

Asukasluvun kehitys

Vuosi 1840[7] 1897[8] 1939[6] 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12] 2000[13] 2011[14] 2020[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&07080.&&&&007 080 &&&&&&&&&&069675.&&&&0069 675 &&&&&&&&&&052000.&&&&0052 000 &&&&&&&&&&065459.&&&&0065 459 &&&&&&&&&0100431.&&&&00100 431 &&&&&&&&&0115731.&&&&00115 731 &&&&&&&&&0126680.&&&&00126 680 &&&&&&&&&0115265.&&&&00115 265 &&&&&&&&&&093312.&&&&0093 312 &&&&&&&&&&082046.&&&&0082 046

Neuvostohistorian jäljiltä Daugavpils on yhä Latvian venäläisvoittoisin kaupunki, vaikka maastamuuton ja paikkakunnalta muuton tuloksena väkiluku on pienentynyt merkittävästi. Vuoden 2011 väestönlaskennan 93 312 asukkaasta 53,6 % oli etnisen taustansa mukaan venäläisiä, 19,8 % latvialaisia, 14,2 % puolalaisia, 7,2 % valkovenäläisiä, 1,9 % ukrainalaisia, 1,0 % liettualaisia ja 2,4 % muita.[14] Ehdoton enemmistö puhuu venäjää äidinkielenään.lähde?

Vuonna 2011 kaupungin asukkaista Latvian kansalaisia oli 75,3 %, Latviassa asuvia ei-kansalaisia (ei myönnettyä Latvian kansallaisuutta) 19,7 % ja muiden valtioiden kansalaisia 5,0 %. Muiden valtioiden kansalaisista (ulkomaalaisista) Venäjän kansalaisia oli 4,0 % ja Liettuan kansalaisia 0,5 %.[14]

Koulutus ja kulttuuri

Daugavpils on Itä-Latvian Latgalen maakunnan koulutus- ja kulttuurikeskus. Kaupungissa on monia ammatillisia ja ylemmän asteen oppilaitoksia. Näistä tunnetuin on Daugavpilsin yliopisto, joka perustettiin 1990-luvulla opettajankoulutuslaitoksen pohjalle ja on Latvian toiseksi suurin yliopisto. Ylemmän asteen koulutusta tarjoaa kaikkiaan 12 eri tahoa, joista osa – kuten Latvian yliopisto, Riian teknillinen yliopisto tai Moskovan valtiollinen teollisuusyliopisto (MSTU) – on muualle sijoittuneiden yliopistojen tai korkeakoulujen sivutoimipisteitä.[1]

Taidemaalari Mark Rothko syntyi silloisessa Venäjän Dvinskissä 1903, mutta muutti jo kymmenvuotiaana Yhdysvaltoihin.lähde?

Kaupungissa on useita arkkitehtuuriltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan tärkeitä kohteita, muun muassa Daugavpilsin linnoitus (Väinänlinna).[4] Tyypillistä Daugavpilsia on punatiiliarkkitehtuuri.lähde?

Lähteet

  1. Daugavpils - Tietopaketti Daugavpilsistä (liaa.gov.lv), viitattu 7.3.2012[vanhentunut linkki] (englanniksi)
  2. IRS030. Iedzīvotāju skaits un tā izmaiņas reģionos, republikas pilsētās, novadu pilsētās un novados 1967 – 2020 Viitattu 24.5.2021.
  3. Eksonyymit 25.1.2021. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.5.2021.
  4. Daugavpils (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  5. Robert Barlas ja Winnie Wong: Latvia, s. 13. 2. painos. Marshall Cavendish, 2010. ISBN 9780761448570. (englanniksi)
  6. Daugavpils (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  7. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 10/41 otsikon Vitebskaja gubernija yhteydestä nimellä Dinaburg) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  8. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Vitebskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Vitebskin kuvernementti, kaupungin nimenä nyt Dvinsk) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  9. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  13. 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
  14. Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valita haluamansa taulukot) csb.gov.lv. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.