Darvinismi

Darvinismi tai darwinismi on Charles Darwinin kehittämä biologisen kehityksen eli evoluution selitys, joka painottaa eliöiden muuntelua, voimakasta lisääntymistä ja taistelua olemassaolosta.[1] Darvinismin mukaan evoluutiota ohjaa etupäässä luonnonvalinta.[2]

Darwininsirkuilla oli suuri vaikutus Galapagos-saarten muiden eläinten kanssa Charles Darwinin kehittämään evoluutioteorian.

Darvinismin keskeiset kohdat:[3]

  • Eliöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö pystyy elättämään. Esimerkiksi ravintoa ja elintilaa ei riitä kaikille. Tästä seuraa ns. olemassaolon kamppailu, joten osa jälkeläisistä kuolee ennen lisääntymisikää.
  • Saman lajin yksilöiden välillä on pieniä perinnöllisiä eroja eli muuntelua.
  • Parhaiten ympäristöön sopeutuvat yksilöt säilyvät hengissä ja saavat siten eniten jälkeläisiä. Heikoimmat yksilöt kuolevat pois tai saavat vähemmän jälkeläisiä. Näin luonnonvalinta karsii heikoimmat valikoiden parhaat yksilöt jatkamaan sukua.
  • Lajit kehittyvät luonnonvalinnan seurauksena.

Darwin aloitti työnsä teoriansa kehittämisessä vuonna 1837. Darwinin teoriasta on uudemman tiedon pohjalta kehittynyt uusdarvinismi, josta on poistettu Darwinilla mukana ollut lamarckistinen teoria hankittujen ominaisuuksien periytymisestä.[2]

Darvinismiin pohjautuu sosiaalidarvinismi, katsomus, jonka mukaan ihmisyhteiskuntien kehitys perustuu myös eräänlaiseen luonnonvalintaan.[4]

Lähteet
  1. Iso sivistyssanakirja, s. 79–80. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-30879-0.
  2. Darwinism Encyclopaedia Britannica. Viitattu 29.4.2018.
  3. Tuomas Aivelo, Justus Mutanen, Kristiina Tarkiainen: ”13: Lajiutuminen”, Symbioosi 1: Elämä ja evoluutio. e-Oppi, 2016.
  4. sosiaalidarvinismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.