Dario Fo
Dario Fo (24. maaliskuuta 1926 Sangiano, Varesen maakunta, Italia – 13. lokakuuta 2016 Milano) oli italialainen yhteiskuntakriittinen ja satiirinen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja ja näyttelijä.[1] Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1997.[2]
| Dario Fo | |
|---|---|
 Dario Fo vuonna 2008 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1926 Sangiano, Varesen maakunta, Italia |
| Kuollut | 13. lokakuuta 2016 (90 vuotta) Milano |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Ammatti | näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja, näyttelijä |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | italia |
| Tyylilajit | komedia, farssi |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
|
|
|
| Aiheesta muualla | |
| www.dariofo.it | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Fo vieraili Suomessa useasti ja ohjasi teoksiaan muun muassa Kansallisoopperassa ja Lilla Teaternissa.[3] Fo hyödynsi commedia dell’arten keinoja ja improvisaatiota. Hänen vasemmistolaiset ajatuksensa johtivat väkivaltauhkauksiin ja porttikieltoihin sekä TV-sarjan lakkauttamiseen. Töissään Fo kritisoi esimerkiksi katolisen kirkon aborttipolitiikkaa, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja korruptiota.[4]
Fon tunnetuimpia näytelmiä ovat keskiaikaisiin monologeihin perustuva Mysteerio Buffo (Mistero buffo, 1969) ja Näillä palkoilla ei makseta eli Ei makseta, ei makseta (1974).[3]
Fo syntyi Pohjois-Italiassa ja oppi kunnioittamaan tarinankertojia kuunnellessaan isoisäänsä, lombardialaisia kalastajia ja lasinpuhaltajia. Vuonna 1940 Fo yritti aloittaa taideopinnot, mutta väliin tuli toinen maailmansota. Sodan jälkeen hän opiskeli arkkitehtuuria ja esiintyi pikkuteattereissa.
Fo työskenteli yleensä yhdessä vuonna 2013 kuolleen[5] vaimonsa Franca Ramen kanssa ja vieraili mielellään pienissäkin ulkomaalaisissa teattereissa. Italiassa hän kiersi työläiskaupunkien pikkuteattereissa.
Teoksia
- Arkkienkelit eivät vedä höplästä (Gli arcangeli non giocano a flipper, 1959)
- Kaksi pistoolia, toisella mustat, toisella valkeat silmät (Aveva due pistole con occhi bianchi e neri, 1960)
- Rouva joutaa pellolle (La signora è da buttare, 1967)
- Mysterio Buffo (Mistero buffo, 1969)
- Erään anarkistin tapaturmainen kuolema (1970)
- Äidin ruoho on parasta (La marijuana della mamma è la più bella, 1976)
- Kaikki vorot eivät tule varkaisiin (Non tutti i ladri vengono per nuocere, 1958)
- Yksinäinen nainen
- Melkein sattumalta nainen
- Donna
- Avoin liitto
- Ei makseta, ei makseta (1974)
- Americako eli Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi (1992)
Lähteet
- Dario Fo – Biogtraphical nobelprize.org. 13.10.2016. Viitattu 13.10.2016.
Nobel-kirjailija Dario Fo on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2016. - The Nobel Prize in Literature 1997. (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
- Dario Fo ohjaa Rossinia Kansallisoopperass.a MTV3 2002.
- Dario Fo. (Arkistoitu – Internet Archive) Spiritus Temporis.
- È morta Franca Rame, aveva 84 anni 29.5.2013. Corriere della Sera. Viitattu 29.5.2013.
Kirjallisuutta
- Buffa, Aira: Piru periköön ilveilijän: Johdatus Dario Fon teatteriin. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja nro 11. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1989. ISBN 951-861-517-9.
- Scuderi, Antonio: Dario Fo: Framing, Festival, and the Folkloric Imagination. Lanham (Md.): Lexington Books, 2011. ISBN 978-0-7391-5111-2.
Aiheesta muualla
- Biography. (Nobelprize.org)
- Franca Ramen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.[vanhentunut linkki]
- Dario Fo Europeanassa