Dardilaiset kielet

Dardilaiset eli luoteiset indoarjalaiset kielet[1] ovat Afganistanin koillisosan, Pakistanin pohjoisosan ja Intian luoteisosan vuoristoseuduilla puhuttavien indoiranilaisten kielten ryhmä. Sen nimitys perustuu muinaiseen Pohjois-Intian asukkaita tarkoittavaan sanaan. Kielten puhujamäärän arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa. Suurin niistä on neljän miljoonan puhujan kašmiri.[2]

Geneettisesti dardilaisia kieliä voidaan pitää indoarjalaisten kielten alaryhmänä. Toisaalta niillä on paljon yhteistä samalla alueella puhuttavien nuristanilaisten kielten kanssa, jotka toisinaan luetaan samaksi kieliryhmäksi.[3] Dardilaiset kielet ovat myös säilyttäneet indoarjalaisista kielistä hävinneitä vanhoja indoiranilaisia piirteitä. Kielten luokittelu indoarjalaisiksi tai indoiranilaisten kielten erilliseksi haaraksi on herättänyt runsaasti keskustelua.[4]

Dardilaisten kielten sisällä erottuu selvimmin itäinen ryhmä, johon kuuluvat kašmiri, šina, phalura ja siitä eriytynyt sawi.[5] Kašmiri murteineen on toisinaan katsottu omaksi ryhmäkseen.[6] Yhteisnimityksellä kohistani kutsutaan maijania, torwalia ja baškarikia eli gawria. Keskiryhmän pohjoiseen alaryhmään kuuluvat khowar ja kalaša. Lähinnä maantieteellisin perustein erotettavassa keskiryhmän eteläisessä alaryhmässä erityinen asema on tirahilla. Lähellä toisiaan ovat eteläisen alaryhmän gawar eli gawar-bati ja katarkalai sekä toisaalta šumašti, grangali ja ningalami. Erillisen ryhmän muodostavat pašai ja sen lähisukukielet tai murteet.[5] Damelin kielessä on sekä dardilaisia että nuristanilaisia piirteitä. Dardilaisena pidetty dumaki kuuluu geneettisesti keskisiin indoarjalaiskieliin.[2]

Dardilaisista kielistä ainoastaan kašmirilla on pitkä kirjallinen perinne. Sitä on vanhastaan kirjoitettu intialaisilla sarada-, nagari- ja takrikirjoituksilla.[7] Nykyinen kašmirin kirjakieli perustuu arabialais-persialaiseen kirjaimistoon.[8] Viime aikoina myös khowaria, maijania, šinaa ja pašaita varten on laadittu arabialaisiin aakkosiin perustuvat kirjoitusjärjestelmät.[7]

Lähteet
  1. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 101. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  2. Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki, s. 14. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X.
  3. Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki, s. 14–15. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X.
  4. Concise Encyclopedia of Languages of the World, s. 283. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7.
  5. Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki, s. 15. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X.
  6. Concise Encyclopedia of Languages of the World, s. 282. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7.
  7. Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 127. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.
  8. Concise Encyclopedia of Languages of the World, s. 583. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.