Dante Salituro

Salituro pelasi kaudella 2011–2012 GTMMHL-juniorisarjaa Don Mills Flyersin joukkueessa. Hän sijoittui tehoilla 47+44=91 koko sarjan pistepörssissä toiseksi edellään vain Mississauga Rebelsin Robby Fabbri.[3] Ottawa 67’s varasi Salituron 18. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa 2012.[2] Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2012–2013.[4] Salituro jakoi tehoilla 14+26=40 67’sin sisäisen pistepörssin toisen sijan Cody Cecin kanssa edellään vain Sean Monahan.[5] Kaudella 2013–2014 hän oli tehoilla 22+37=59 joukkueen toiseksi paras pistemies Travis Konecnyn jälkeen.[6] Kaudella 2014–2015 Salituro oli 67’sin paras pistemies, maalintekijä ja syöttäjä tehoilla 37+41=78. Pudotuspeleissä hän jakoi joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Konecnyn ja Jeremiah Addisonin kanssa tehoilla 5+5=10.[7]

Syksyllä 2015 NHL-varaamaton Salituro osallistui Columbus Blue Jacketsin harjoitusleirille.[8] Hän palasi sen jälkeen kaudeksi 2015–2016 Ottawa 67’sin OHL-joukkueeseen. Salituro nousi joukkueen varakapteeniksi. Hän voitti 67’sin sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 38+45=83.[9] Heinäkuussa 2016 hän teki kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Blue Jacketsin kanssa.[10] Salituro aloitti kauden 2015–2016 AHL-joukkue Cleveland Monstersissa, jossa hän pelasi kaikkiaan viisi runkosarjaottelua tehden yhden maalin. Salituro pelasi myös yhteensä seitsemän ottelua ECHL-liigan Cincinnati Cyclonesissa ja Norfolk Admiralsissa, kunnes hän palasi tammikuussa 2017 takaisin OHL:ään.[11] Salituro siirtyi London Knightsiin, joka oli siirron hetkellä hankkinut hänen pelaajaoikeutensa ja kesän 2021 kahdeksannen kierroksen varausvuoron 67’silta vaihdossa puolustaja Chris Martenetiin sekä kesän 2021 toisen, 2018 kolmannen ja 2021 15. kierroksen varausvuoroihin.[12]

Kesäkuussa 2017 Columbus Blue Jackets kauppasi Salituron Minnesota Wildiin vaihdossa hyökkääjä Jordan Schroederiin.[13] Hän pelasi kaudella 2017–2018 14 AHL-ottelua seuran farmijoukkue Iowa Wildissa, mutta suurin osa Salituron kaudesta eteni kuitenkin ECHL-joukkue Rapid City Rushin vahvuudessa. Hän oli joukkueen toiseksi paras pistemies Peter Sivakin jälkeen tehoilla 23+25=48.[14] Salituro pelasi kauden aikana myös ECHL:n tähdistöottelussa.[15] Kauden 2018–2019 hän pelasi kokonaan ECHL-joukkue Allen Americansin vahvuudessa. Salituro oli joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 22+39=61.[16]

Elokuussa 2019 Salituro teki vapaana agenttina vuoden mittaisen ECHL-sopimuksen Indy Fuelin kanssa.[15] Syyskuussa hän osallistui ammattilaistry-out -sopimuksella AHL-joukkue Rockford IceHogsin harjoitusleirille,[11] mutta Salituro ei kuitenkaan saanut jatkosopimusta. Hän ei ehtinyt pelata Fuelissa ensimmäistäkään ottelua, kun Salituro siirtyi syyskuun lopulla marraskuun maaottelutaukoon asti kestävällä try-out -sopimuksella SM-liigajoukkue Saimaan Palloon. Hänet hankittiin ensisijaisesti paikkaamaan joukkueen loukkaantumisia varsinkin sentteriosastolla.[17] Salituro pelasi SaiPassa kolme ottelua ilman tehopisteitä, eikä vastannut häneen kohdistuneisiin odotuksiin. Salituron viimeiseksi jääneessä ottelussa Rauman Lukkoa vastaan joukkue jätti hänet loppupelin ajaksi penkille jo avauserässä, kun hän oli jäällä kahden vastustajan tekemän maalin aikana.[18] Salituron koeaika purettiin lopulta jo lokakuun puolessa välissä.[19] Marraskuussa hän palasi harjoituskauden seuraansa Indy Fueliin,[20] jossa Salituro pelasi kaksi ottelua, kunnes seura kauppasi hänet toiseen ECHL-joukkueeseen, Worcester Railersiin.[21] Helmikuussa 2020 Salituro palasi Rapid City Rushiin vaihtokaupassa hyökkääjä Tyler Poulseniin ja puolustaja Myles McGurtyyn.[22]

Kaudeksi 2020–2021 Salituro siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Norjan Fjordkraft-ligaenissa pelaavan Narvik Hockeyn joukkueeseen.[23]

Salituro edusti Canada Ontarion joukkuetta World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2013,[2] jolloin hän oli joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Connor McDavidin jälkeen tehoilla 3+5=8.[24]