Daniel Hjort (näytelmä)

Daniel Hjort on vuonna 1862 kantaesitetty Josef Julius Wecksellin näytelmä. Sitä pidetään Aleksis Kiven tuotantoa edeltävän ajan ainoana merkittävänä suomalaisena näytelmänä[1] sekä yhtenä parhaista milloinkaan ruotsin kielellä kirjoitetuista historiallisista näytelmistä.[2] On myös arvioitu, että Wecksellin Daniel Hjort on merkittävin ennen August Strindbergiä kirjoitettu ruotsinkielinen näytelmä.[3] Se sisältää vaikutteita Wecksellin esikuvilta, kuten William Shakespeare, Friedrich Schiller ja Victor Hugo, mutta näytelmää on kiitetty myös omaperäisestä psykologisesta henkilökuvauksesta sekä draamallisesta voimasta.[4]

Daniel Hjort

Kohtaus Tampereen Työväen Teatterin esityksestä vuodelta 1941.
Kirjoittaja J. J. Wecksell
Kirjoitettu 1862
Alkuperäiskieli ruotsi
Tyylilaji tragedia
Kantaesitys 26. marraskuuta 1862
Kantaesityspaikka Nya Teatern, Helsinki
Henkilöt
Henkilöt

Yleistä

Näytelmän kantaesitys oli Helsingin Nya Teaternissa 26. marraskuuta 1862.[4] Katsomossa oli myös skitsofreniaa sairastanut Wecksell, joka kuitenkin oli aikalaisten mukaan jo henkisesti poissaoleva. Kolme vuotta myöhemmin hänet otettiin Lapinlahden sairaalaan, jossa Wecksell vietti loppuikänsä.[1] Tukholman Kuninkaallisessa teatterissa näytelmä tuli ensi-iltaan tammikuussa 1864.[5]

Daniel Hjort ilmestyi painettuna vasta ensi-iltansa jälkeen vuonna 1863 G. W. Edlundin kustantamana. Teoksen esipuheen oli kirjoittanut Fredrik Cygnaeus. Ensimmäinen suomenkielinen käännös oli Paavo Cajanderin tekemä ja se julkaistiin 1877. Muita suomentajia ovat Mikko Kilpi vuonna 1957 sekä Matti Rossi ja Jouko Turkka 1981.[6] Näytelmä käännettiin myös muille kielille, tšekin kielellä se ilmestyi jo vuonna 1869 ja venäjäksi 1883.[5]

Wecksell osallistui Daniel Hjortilla senaatin vuonna 1863 julistamaan kaunokirjalliseen kilpailuun, mutta sen voittajaksi valittiin Aleksis Kiven Nummisuutarit.[7]

Wecksellin näytelmään pohjautuu myös Selim Palmgrenin ooppera Daniel Hjort, joka kantaesitettiin Turussa vuonna 1910.[2]

Juoni

Daniel Hjortin taustana ovat Ruotsin valtakunnan 1590-luvun sisäpoliittinen vehkeily sekä valtataistelu. Suomessa ne johtivat lopulta verisiin yhteenottoihin sekä muun muassa Turun ja Viipurin linnojen piirityksiin. Wecksell yhdisti näytelmässä vuosien 1597 ja 1599 tapahtumia, muodostaen niistä yhtenäisen juonen, jonka tapahtumat sijoittuvat parin viikon ajalle Turun linnaan ja sen ympäristöön.[2]

Näytelmän nimihenkilö Daniel Hjort on kuningas Kaarlen IX:n lähipiiriin kuuluva avustaja, jonka isän Klaus Flemingin joukot surmasivat nuijasodan aikana. Hjort on toiminut Flemingien kotiopettajana ja saa vihdoin äitinsä tavattuaan selville isänsä kohtalon. Hän päättää kostaa sekä isänsä että setänsä Jaakko Ilkan kohtalon kavaltamalla lähipiirinsä. Tragedia päättyy lopulta itsemurhaan ja verenvuodatukseen.[1]

Lähteet
  1. Daniel Hjortin kirjoittajan kuolemasta 100 vuotta 2.8.2007. MTV3. Arkistoitu 16.7.2015. Viitattu 16.7.2015.
  2. Kysymykset 3.12.2004. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 16.7.2015. Viitattu 16.7.2015.
  3. Wecksell, Josef Julius hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  4. Daniel Hjort: Sorgespel i fem akter med fyra tablåer. Doria. Viitattu 16.7.2015.
  5. Nordisk familjebok. Uggleupplagan, del 31: Ural–Vertex, p. 962. Projekt Runeberg. Viitattu 16.7.2015.
  6. Daniel Hjort Kirjasampo. Viitattu 16.7.2015.
  7. Pelasta kirja – 223 Kiven komedia Kansalliskirjasto. Viitattu 16.7.2015.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.